sunnuntaina, huhtikuuta 20, 2008

Onnellisuus


Uusi tutkimus väittää, että rikkaus tuo onnea.
Kuvio suurenee luettavaksi klikkaamalla.



"The facts about income and happiness turn out to be much simpler than first realized:

1) Rich people are happier than poor people.
2) Richer countries are happier than poorer countries.
3) As countries get richer, they tend to get happier.

Moreover, each of these facts seems to suggest a roughly similar relationship between income and happiness."

Economic Growth and Subjective Well-Being:
Reassessing the Easterlin Paradox*

Betsey Stevenson and Justin Wolfer

Esittelyjutut Freakanomics-blogissa:
Osa 1
Osa 2
Osa 3


Onnellisuus oli Tutuseuran kesäseminaarin aiheena 2007.
Seuran kotisivuilla on seuraava aineisto:

Mitä ihminen tarvitsee? – Onnellisuus lienee
sitten sitä, että saa mitä tarvitsee, ja onnettomuus sen puuttumista

Professori Juhani Pietarinen, Turun yliopisto

Onnellisuustutkimus
Professori Markku Ojanen, Tampereen yliopisto

Hyvinvointiyhteiskunnasta onnellisuusyhteiskunnaksi –
kansantalouden näkökulma onnellisuuteen

Ennakointijohtaja Timo Hämäläinen, Sitra

Onnellisuuden visiot – untako vain ja onko pakko herätä?
Professori emeritus Pentti Malaska

Poliisin onnellisuusstrategia
Kehitysjohtaja Olli Hietanen, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Taidot tulevaisuuden onnen perustana
Professori Pirkko Anttila, Akatiimi

Veikko Salovaaran reflektio

tiistaina, huhtikuuta 08, 2008

Kasvo 3: Yhteisöllinen metropoli

Metropoli /Yhteisöllisyys

Ryhmäkeskustelu 8.4.2008/pj. Kari Mustanoja, kirjuri Päivikki Telenius

Esittelykierroksen jälkeen keskustelu sai liikkua vapaasti, sitä ei pyritty keskittämään joihinkin teemoihin eikä arvioimaan. Niinpä esille tuleet asiat on luettava heikoiksi signaaleiksi.

Kirjuri sijoitteli asioita jonkin verran muotoillen fläpeille sitä mukaa kuin mielipiteitä tuli tarkistettuaan ensin, oliko kyseessä ko. otsikon alle sijoittuva mielipide.

Pääotsikoita oli kaksi:

1) YHTEISÖLLISYYS, ja

2)KEHITYSHAASTEET/UHAT.


Yhteisöllisyydestä esitetyt mielipiteet jaettiin kahteen ryhmään kertojan käsityksen mukaan

A. mikä toimii

B. mikä ei toimi.

Tässä muistiinpanot:

Yhteisöllisyys

A. Mikä toimii?

Asunto: tontti 350 neliömetriä, talo 0,6 tästä n. 60 neliötä, toimintatilaa koko ala

Puutarhakaupunki, Puukäpylä

Ihmisystävällinen toiminta: elämää, ihmisiä, avoimuus

Esimerkiksi Töölönlahdelle uimaranta

Mennä sekaan, tutustua

Kerätä yhteen samanmielisiä


B. Mikä ei toimi?

Pelkät talot - tyhjiä kuolleita seiniä
Ajatus: "Kaupunki on paha"
Steriili, hieno, "kylmä" ympäristö - elämä puuttuu, kun on liian kultturellia
Neutraali, "persoonaton" ympäristö

Kehityshaasteet/ uhat

Suunnittelu, päätöksenteko, ekologisuus tms.
Suhde luontoon
Yhdistysten suora yhteys päätöksentekoon
Kaupunkioppi - "me-henki" kansalaisille
"Makasiinitunnelma"
Helpon tapaamisen mahdollisuuksia
Ujous pois - ja arvosteleva häpeäkasvatus
Ystävällisyys - hymy - hyväksyntä
Tilaa ideoille - vapaa luovuuden tila
Töölönlähden päälle, veden yläpuolelle ja alapuolelle olotilaa
Maanalainen kaupunki
Kauppatorin lokit
Roskaaminen


---
Päivikki oli valmistellut seuraavan listan yhteisöllisyydestä.
Sitä ei kuitenkaan ehditty ryhmässä käyttää.

Yhteisöllisyys ja metropoli

Miten syntyy hyödyllistä yhteisöllisyyttä?

Yhteisöllisyys/yksilöllisyys - rajankäyntiä
ihmisen oma tahto ja vaikutusmahdollisuudet koskien omaa elämää asumista, ympäristöä, elinkeinoa, ajankäyttöä ym.
päätöksenteko

Suunnittelun ja toteutuksen tasot: mitkä asiat kuuluvat millekin tasolle - mielipiteitä
valtakunnan tason asiat
metropolialueen asiat
kuntataso
kaupunginosa
oma kylä
oma piha ja naapurusto
yhden asian järjestö

Millaista vaikuttamista on olemassa?
johtajuus, asiantuntijuus, vaikuttajayhteisöt ja niiden muodostaminen

”Kun olis ajoissa tienny, niin olis ainakin voinut yrittää vaikuttaa asioihin”
esim. Vuosaaren satama ja sen liikenneyhteydet:
paperitiedotteita tuli rata-alueen lähellä asuville paljon ja lupiakin kysyttiin kansalaisilta, mutta
vasta kun työ oli menossa, selvisi esim. liikennemelun ja tärinän vaikutusalue, rakennustyön vaikutus pihakaivoihin ja lähialueen pohjavesiin,
asukkaiden väliseen mielipiteidenmuodostukseen ei luotu ajoissa mahdollisuuksia,
vaikutusalue oli niin laaja ja monen kunnan alueella, että harva ryhmä ehti aktivoitua ennen kuin rakennustyö alkoi ja haitat jo kuuluivat ja näkyivät

Kehitettävien asioiden ympärille muotoutuvista ryhmistä
1)miten ihmisyhteisöt toimivat, kommunikaatio ja yhteisöjen järjestäytyminen,
2)mistä muutos-/kehitysjohtajat
3)miten suunnittelussa olevat asiat saadaan tietoon
4)miten yhteisöt havaitsevat kehitettävät asiat
5)kannan muodostaminen: kysellä tarkasti ihmisten näkemyksiä ja mihin ne perustuivat
6)miten eri asioita saadaan aikaan
7)miten hoidetaan suhteet lähijengeihin, valtapiirien rajat ja sopimukset
8)toiminnan tuloksellisuuden arviointi ja tarpeen vaatiessa suunnan tai toimenpiteiden muuttaminen

Yhteisöllisyyden kehittäminen tulevaisuuden Suomessa

Utopiatason yhteyksiä tarvitaan:
parannusten ideointi ja niiden yhteiskunnallinen formalisointi
metropolialue yhteisöjen mahdollistajana – mitä yhteisöllisyys edellyttää rakennetulta ympäristöltä: minimivaatimukset ja miten ne toteutetaan
projektikohtaiset ei-formaalit ryhmät esim. asukkaat suunnittelemassa ja rakentamassa asuma-aluetta jonkin idean pohjalta esim.
koiraihmisten ihannekaupunki
ekokaupunginosa
asuminen mustikkametsässä – voiko pihakasvusto olla alkuperäistä luontoa?

----

Kansalaiskanava-hankkeessa kehitettiin vuorovaikutusta kansalaisten ja hallonnon välillä.
Tulokset täältä.

Kasvo 2: Verkottunut metropoli

VERKOTTUMINEN

Verkostoitumisen määrittelyä
Verkostoitumisen ajatellaan hyödyttävän siinä toimivaa organisaatiota, yhdistystä, yritystä tms. koska verkossa on resursseja, innovatiivisuutta, kykyjä, joista siinä toimija vuorovaikutuksessa toisten kanssa hyötyy. Verkostojen ajatellaan organisoituvat itsenäisesti ja olevan hallinnollisista, jopa kansallisista rajoista riippumattomia. Selvää käskykeskusta ei välttämättä ole.

Muodostaako verkosto enemmän kuin osiensa summan. Tuottaako se jotain uutta tai vaihtoehtoa nykyiselle tavalle ohjata kehitystä, esimerkiksi Helsingin seudulla. Ja onko verkottuva yhteiskunta ylipäänsä ohjattavissa.
Verkostoituminen liitetään usein kaupunkien ja kaupunkialueiden väliseen kilpailuun. Taustana on mm. tiedon, rahoituksen, osaamispääoman ja innovaatioiden vuorovaikutus keskusten välillä sekä globalisoituminen.

Helsingin seutu ja verkottuminen

Verkottunut metropoli voi olla ainakin fyysistä, sosiaalista ja funktionaalista. Sosiaalinen verkottuminen voi olla heimoistumista, esimerkkinä moottoripyöräjengit, tai tietokonepelaajat, joilla on omat käyttäytymiskoodinsa. - Fyysinen verkottuminen voi olla yhtä aikaa globaalia, kansallista tai paikallista. Vaikutukset voivat kulkea tasojen välillä ristiin rastin. - Funktionaalista verkostoitumista on esim. yritysten välillä, tai yhden asian liikkeet, tai palvelujen tuottaminen verkostona.

Voiko verkottuvaa metropolia uskottavasti suunnitella ja ohjata sen kehitystä ? Verkostoitunut metropoli on yhtä aikaa uhka kun sitä on vaikea hallita ja ohjata, mutta samalla mahdollisuus koska se luo uusia vahvuuksia metropolialueelle! Ehkä tässä tullaan lähelle Richard Floridan käsitettä ’luovasta kaupungista’.

Poliittinen, taloudellinen, sosiaalinen, teknologinen ja ekologinen näkökulma verkostoitumiseen. -Esimerkkinä on kirjastolaitos. Pääkaupunkiseudulla kirjastot muodostavat yhdessä verkoston kirjastoaineiston suhteen. Verkko on lähinnä jakeluorganisaatio, ei vuorovaikutuksellinen.

Verkottumisen huomioon ottava poliittinen ohjaus voisi toimia näin. Tehdään poliittinen päätös kirjastolaitoksen verkottumisesta koko seudulla. Päätöksen luonne on sekä mahdollistava (laatutavoitteet) että rajoittava (taloudelliset puitteet). Toisessa vaiheessa toteutus tapahtuu verkostoitumisen omalla logiikalla autonomisesti. Poliittinen tilinpäätös tuloksesta tehdään ja sen perusteella toimintaa kehitetään. Siihen osallistuvat kaikki asianosaiset.
Keskuskirjasto jäisi kenties rakentamatta tämän mukaan. Kirjasto on kaikkialla, se ikään kuin leijuu.

Taloudellisesti verkottuminen tuottaa mittakaavaetuja kun kysyntä ja tarjonta kohtaavat aiempaa laajemmilla markkinoilla mikä pitää hankinnan yksikkökustannukset kurissa. Palvelun maksu pitää olla riippumatonta asuinpaikkakunnasta seudulla. Eli tarvitaan ’yhteinen kassa’.
Kirjastoaineisto on saatavilla missä tahansa verkon osassa – saatavuus ja tasapuolisuus. Seudullinen kirjastoverkko kytketään kuviteltuun EU –kirjastoverkkoon. Tämä tukee seudun kilpailukykyä. Ja onhan se asiakaskeskeistä kun saamme täältä saman tiedon tai kirjan kuin Pariisissa eikä meidän tarvitse lähteä Pariisiin turhan takia sitä tietoa hakemaan.

Sosiaalisesti verkottuminen on sekä mahdollisuus että uhka seudun yhteisöllisyydelle. Miten käy paikallisyhteisön jos ja kun ”maailmankylä” on kiinnostavampi? Vai haastaako se etsimään seudun omia vahvuuksia ja sisältöä seudun identiteettiä vahvistavalla tavalla? Haasteet vahvistavat sitä omaa, jos sitä on.
Yhteisöllisyys on lähellä kansalaisyhteiskunnan ideaa, jonka halutaan uskoa vahvistuvan kansallisvaltiota heikentävän globaalin vastapainona. Voiko epämääräinen verkottunut yhteisöllisyys toimia täysin vapaasti vai onko jonkin asteinen kontrolli välttämätön? Esimerkkinä verkottunut kirjasto lisää valinnanmahdollisuuksia, palveluja, erilaisuuden kohtaamista.. Kirjastoverkko kytkee seudun maailmankylän kirjastoverkkoon. Voidaan kansalaistaso vertailla tämän seudun ja muiden regioonien olosuhteita.

Teknologia. E-palvelut verkossa ei välttämättä lisää kaikkien mahdollisuutta osallistua tai hankkia tietoa. Teknologiaa tulee käyttää tiedon tarjonnan ja vuorovaikutteisuuden lisäämiseen niin, että se on kaikkien ulottuvissa sosioekonomiseen asemaan tai kansallisuuteen katsomatta. Verkottuminen = laajakaista.

Verkottunut yhteiskunta on ekologinen minimoidessaan energiaa vaativaa tiedonsiirtoa. Fyysisellä verkostotasolla tunnelit Suomesta länteen ja etelään syrjäyttää mm. aika- ja energiasyöppöjä liikenneyhteyksiä.

Kasvo 1: Logistinen metropoli

Kommentit kursiivilla

Lähtökohta
Helsingin seutu on logistinen metropoli, joka jäsentyy ja rakentuu eriytyvine keskuksineen, on tehokas energian säästäjä, tiivistyvä ja sen joukkoliikenne on ylivertainen muihin liikennemuotoihin nähden

Jepsis, seutu olisi metropoli jos 14 tai edes 4 keskeisintä kauppalaa suostuisi kaatamaan hallinnolliset raja-aidat ja seutuliikennettä oikeesti kohennettaisi. Junat toimii, bussiliikenne ei, vallankaan poikittainen ei ollenkaan. Nyt kilpailutetaan vuosittain pikkufirmoja jotka ovat siis keskenään reviirisodassa ja kaukana yhteistyöstä, vaikka sitä ytv-nimellä nimitelläänkin.

Tehokkuutta energian säästöihin saataisiin jos haluttaisiin, esim yhdyskuntajätettä hyödyntämällä >metaanit talteen ainakin isoimmista sairaaloista, kouluista, virastoista, eduskunnasta ja vastaavista laitoksista. Hittoako sitä rahdataan paikasta toiseen kun kerran joku farmarikin kykenee homman hoitamaan yksityisesti, niin kumma homma ettei tasavallan pääkaupunkiseutu yhteisöllisesti? Maaseudun mummoloihinkin on säädetty pakko laittaa ties mitä tonnitolkulla maksavia jätehommeleita, niin miksei vastaavia virityksiä vaadita kerrostaloille; paikallinen jäteveden puhdistus, sakka talteen ja harmaa vesi palautukseen.. Joka tönöön joku vaihtoehtoenergialähde, valinnan mukaan maalämpö / ilmapumppu / tuulropellit tai aurinkopanelit. Mutta tämähän olisi tietysti intressiristiriidassa ydinvoiman kanssa joten se siitä.

Toivottavasti rakentuisi erityvine keskuksineen. Noilla keskustakirjasto ja musiikkitalohankkeilla todellisuudessa riivitään resurssit sivukonttoreilta. Rakentamiseen tuntuu löytyvän rahaa mutta toiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen ei niinkään. Edes hesassa ei ole montakaan kirjastoa sunnuntaisin auki , jolloin duunareilla olisi kirjastoaikaa ja nekin muutamat sulkee ovensa kesäsunnuntaisin. Näiden jo olemassaolevien pytinkien aukioloaikoja laventamalla ja kulttuuritarjontaa rikastuttamalla lähiöiden asukkaat saisi kohaamispaikkoja, keskustassa noita olohuoneita on jo riittämiin. Ei tarvitsisi siirrellä ihmisiä ytimeen ja takaisin ja olisi ekologista. Laitoksissa kun jokatapauksessa on lämpö ym kaikenaikaa päällä ja vahtimestareiden palkaamisella olisi työllistävä vaikututs. Samoin kahviautomaatit takaisin kahviloiksi. Nykyteknologialla nyt autioina oleviin auditorioihin voisi vaikka netin kautta välittää Tutun luennot ja muut vastaavat, joku kirjastohenkilö jakamaan puheenvuoroja ja paikallisparlamentit turinoimaan. Koulujen ja vastaavien liikunta- yms tiloja voisi myös hyödyntää, ihmiset kohtaisivat lastensa kavereita ja vanhempia ja paikat pidettäisiin kunnossa jos ne koettaisiin omiksi. Osallisuus omaan elämään tuskin läytyy netistä konserttilippuja naputtelemalla ja konserttisalissakin tavataan ehkä narikkahenkilöä noin minuutin verran tullen ja mennen. Sen sijaan paikalliset pändit tarvii treenitiloja, mutta kupungin finanssinerot on hinnoitellut tilat pikkusakkien ulottumattomiin.


Kirjaus ryhmästä
Ryhmä Reijo Korhonen, Hannele Repo, Erkki Koski, Matti Leskinen

Metropolilla on keskusta, jossa tärkeimmät toiminnot ovat näkyvästi esillä. Metropoli muuttuu logistiikan ympärillä.

Näin on ollut, mutta onko näin oltava iankaikkisesti hinnalla millä hyvänsä. Ihmisiä kyllästyttää istua liikennevälineissä ja ruuhkissa, etsiä ja maksaa parkkimaksuja, katupöly ja melu stressaa, hiilidioksidit riivaa jne ; eläköön, tai no edes orastakoon paikallisuus!

Logistisia yhteyksiä tarvitaan osakeskusten välillä, mutta myös yhdistämään eri toimintoja.

Jooooo, niin tarvittaisiinkin vaan milläs ne vihdoin saataisiin.
Ihminen tarvitsee pesän eli kodin riippumatta siitä onko hänellä perhe vai onko hän sinkku. Lisäksi tarvitaan yhteyksiä ystäviin, työhön ja koulutukseen. Elämykset voidaan järjestää joko keskitetysti metropolin keskustaan tai hajautetusti jo olemassa oleviin tiloihin. Samoin päivittäistavarajakelussa vaihtoehtoja ovat kauppakeskuksen ja lähikaupat, tarvitaanko myös toreja? Erikoistavaroiden jakelu saattaa siirtyä nettiin.

Mika Mannermaa Jokuvelikirjassaan ilmoittautuu halukkaaksi yhteisöasumiseen jos joku veli niitä rakentaisi, saattaisi löytyä jokunen toinenkin.. jonkun vanhan hotellin soisi muuttuvan moderniksi asuntolaksi, jossa olisi sopivassa suhteessa yhteisöllisyyttä ja omaa tilaa ja rauhaa. Dodo ry:llä on muuten paraikaa Onnelliset kaupungit projekti - vinkkejä saa varmasti ihan ilmaiseksi

Energiantuotanto ja vedenjakelu voidaan keskittää. Vettä tuodaan Päijänteestä, tuodaanko kaukolämpöä Loviisasta?

Toivottavasti lämpöä tuotetaan tai hyödynnetään piakkoin yhdyskuntajätteestä, maalämmöstä, aurinkopaneleista ja ilmapumpuilla jne. Meriveden suolan poistamisen keksinnöllä olisi maailmanlaajuiset markkinat, joku insinöörisisko voisi tuottaa tohtorihattunsa tämän teeman tiimoilta.

Asuinalueille tarvitaan elämää ja tapahtumia, asemille pyöräparkkeja.

Dodo ry:n Onnelliset kaupungit hankkeesta saa tuhat ensimmäistä pelivihjettä, suosittelen!
Euroopan kaupungeissa varakkaat asuvat keskustassa, keskiluokka ja työläiset laidoilla. Helsingin seudulla asia on päinvastoin, vaikka keskustan vetovoima on palaamassa. Voidaanko nykykeskustan mukaista kaupunkia enää rakentaa nykyisen byrokratian aikana?

Mitäs me eurooppalaisista, ollaan omintakeisia ja tehdään omanlaisia juttujua, todellinen ekokaupunki ihan uusin ihanuuksin. Ladun avaajilla on omat haasteensa mutta perässähiihtäjiä riittää, sen takaa jo muuttuva ilmastokin.


Jo aiemmin on ollut mittavia väestöennusteita, joihin nyt on palattu. Kuntien yhdistäminen on epäonnistunut osittain kielipoliittisista syistä. Voidaanko kaikki kunnat yhdistää maakuntakaavaan perustuvalla ylemmän tason päätöksellä vai pysyykö edelleen historiaan perustuva kuntajaotus?

Nuo väestöennusteet on tosiaankin ennenkin historioituneet ja niin tulee käymään nytkin, sen sanelee jo rantautuva talouslama.

Metropolin tehokkuus vaatii vahvoja ihmisiä. Niiden kehittämisestä onAlkio määritellyt periaatteet, joita keskustapuolue on soveltanut.

Jaaha. Aluksi ihmettelin miten tuo liittyy logistiikkaan, mutta se taitaa liittyä siihen likeisemmin kuin kakki edeltävä. Vahvoista yksilöistä muodostuu vahva yhteisö, vahvoista yksiköistä vahva yhteiskunta ja vahvaa ei pienet turbulenssit heiluttele. Vahvoja yksilöitä ei myöskään tarvitse logistisesti liikutella vahvoilta kotikulmilta vahvoihin ydinkeskuksiin ja vahva paikalliskulttuuri kukoistaa, on tarjontaa ja valinnanvaraa.

Voi olla, että keskustapuolue on soveltanut teesiä aikoinaan, mutta Alkion ajoista kepukin on rönsyillyt jo kauan sitten kauas pois.Viikonvaihteen HBL kertoo Vanhasen lausuneen "keskiluokka pitää pitää tyytyväisenä, koska se on 70-80%, rikkaat on ihan ok ja kepun ansiota on se, ettei kansalaiset ole kateellisia rikkaille" Ja kukapa nyt kade tunnustaisi olevansa joten keskustelu optiohuijereista saadaan tykkänään tyrehtymään.

Ennenvanhaan yhteiskunta oli ihmistä varten, tuotti sille palveluja, turvaa jne. Nyt tämä on toisinperinpäin, tyypit on pidettävä hiljaisina =heikkoina, pyramidin rakennusnappuloita, siirreltävissä mielivaltaisesti minne raha haluaa yms.

Ruvetaan haluamaan jotain muuta ja ryhdytään talousvallan kumouksellisiksi:)

Linkit muihin kasvoihin

Verkottunut metropoli

Yhteisöllinen metropoli

Metropolin kolmet kasvot



MIELIKUVA

”Kaupungeista lähtevät ja sinne saapuvat pikajunat, radiosanomat ja uudet aatteet. Niissä syntyvät, niistä leviävät ja niissä haudataan vallankumoukset, politiikka, taidesuunnat ja viimeinen taidesuunta menestys-jazz”.
(Olavi Paavolainen: Nykyaikaa etsimässä,1929)

Metropoli oli Tulenkantajille urbanisoitumista ja ikkunoiden avaamista Eurooppaan ja jonkin tunkkaisen taakse jättämistä. Metropoli on myös mielikuva jonkin uuden ja paremman tavoittelusta. Olemme samalla jatkumolla nytkin.

Tulevaisuuden tutkimuksen seura on hahmotellut lokakuussa 2007 omaa visiotaan seudusta metropolina seuraavasti.

”Visio Helsingin metropolista on kuin sirkusteltta. Sen sisällä on jatkuva hulabaloo ja eläimellinen meno, sen reunat liehuvat kuin tuulessa, mutta teltan keskellä on sitä pystyssä pitävä masto - kova ydin - joka koostuu osaamisesta, innovaatiokyvystä, hyvästä hallinnosta …, ja maston päässä on lippu, joka kertoo koko maailmalle mitä haluamme olla”.

Seura tuotti työpajana vuonna 2007 seuraavat kolme visioteemaa, joita tässä istunnossa pyrimme kehittämään edelleen.

1. Helsingin seutu on logistinen metropoli, joka jäsentyy ja rakentuu eriytyvine keskuksineen, on tehokas energian säästäjä, tiivistyvä ja sen joukkoliikenne on ylivertainen muihin liikennemuotoihin nähden

2. Helsingin seutu on verkottuva metropoli, jonka tärkein toimintaympäristö on Itämeren alue, erityisesti Pietarin alue, jonka kehittymisestä Euroopan ja Venäjän kasvuvyöhykkeenä seutu hyötyy

3. Helsingin seutu on yhteisöllinen metropoli, joka on sosiaalisesti tasapainoinen, monikulttuurinen ja vuorovaikutteinen ja profiloituu kulttuurisesti niin Suomessa kuin Euroopassakin

Olemme aina olleet kiinnostuneita mitä meistä ajatellaan. Mm. Charles Laundry arvioi Helsingin taskukokoiseksi metropoliksi. Voinee myös sanoa että Helsingin seutu on kolme koota: kaukainen, kalsea ja (hallinnollisesti) kankea.
Suuret metropolit ovat monikulttuurisia mutta niillä on myös historia, kollektiivinen muistinsa. Voi olla että kaupunki, joka on päätetty perustaa – kuten Helsinki – omaa heikommat eväät identiteetin muodostumiselle kuin orgaanisesti kehittynyt kaupunki.
Helsingin metropolista käytävä keskustelu on ohittanut tyystin identiteetin. Siitä käytävä keskustelu parantaisi myös alueen hallintomallin oikeutusta kansalaisten parissa.

Seudun visiolla halutaan muodostaa kokonaiskuva siitä mihin kaupunkien suunnittelulla yhteisesti pyritään. Pääkaupunkiseudun visio on esimerkki tästä.

”Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu asukkaiden hyvinvoinnin ja koko Suomen hyväksi.
Metropolialuetta kehitetään yhtenäisesti toimivana alueena, jossa on luonnonläheinen ympäristö ja hyvä asua, oppia, työskennellä sekä yrittää”.

Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan visiosta ei puutu itseluottamusta: haluamme maailman parhaiden luokkaan. Visio ja sen tavoitteet on strategisen tason yhteistyötä mikä tarkoittaa, ettei yhteistyö juurikaan ulotu kuntien talousarvioiden kautta toteutuvaan yhteistyöhön. Myös valtion budjetissa ohitetaan kuntien yhteiset tavoitteet useimmiten.

Toteuttamisen erillisyys tavoitteiden asetannasta on heikkous, joka ei luo uskottavaa pohjaa yhteistyölle pitkän päälle. Lisäksi se vahvistaa epäilystä, että visiointi on etupäässä mielikuvien rakentelua.

TAVOITTEEMME

Meidän tavoitteena on laatia oma käsityksemme Helsingin seudun visiosta, vaikka sitten mielikuvan. Minkälaisen kaupunkialueen tästä haluamme, oli se sitten metropoli tai muuten suuri kaupunki. Käsittelemme aihetta jatkossakin, sillä eihän mikään hyvä ole valmiina kiva.

Pyrimme arviomaan metropolikehitykseen vaikuttavia muutostekijöitä kolmessa eri vaihtoehdossa tai visioteemassa: logistinen, verkottunut ja yhteisöllinen seudun visio.

Menettelytapa

Tavoite: Metropolivisio ja siihen vaikuttavat muutostekijät
Teemat: Logistinen, Verkottunut ja Yhteisöllinen metropoli
Toimintatapa: Työpajat em. teemoissa.

Työkalu, tulevaisuustaulukko
Teemoja voidaan tarkastella poliittisesta, taloudellisesta, teknologisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta (ns. PESTEC analyysi)

ASEMOINTIA

Seutu eräs nopeimmin kasvavista alueista Euroopassa. Seutu kasvaa halusimme tai ei. Ja kaikesta mikä ei ole valmista on lupa esittää mielipiteensä ja pyrkiä vaikuttamaan kehitykseen. Metropoliajattelu on kaikkien.

Seudun kasvu näyttää olevan ainut dominoiva lähtökohta kun metropolista keskustellaan. Sijoittuuko kasvu keskushakuisesti vai ulospäin nykykehityksen mukaisesti, on ydinkysymys. Asukastiheys Euroopan metropolialueilla on n. 600, meidän seudulla n. 400 asukasta per km. Tilaa on, seutu ei ole vielä valmis. Yhdyskuntarakenteen hajoamista tapahtuu sekä kasvualueilla että väestöä menettävillä alueilla. Eheyttämistä puoltavat mm. liikennekustannusten nousu sekä päästöjen vähentämisen tarve.

Greater Helsinki Vision keskustelua ei voi välttää. Kilpailun lähtökohtana ollut 700 000 asukkaan lisäys 2050 mennessä merkitsisi kenties 250 000 – 300 000 ulkomaalaistaustaisen asukkaan (Espoon väestötavoitteen verran) lisäystä, jos puolet lisäyksestä on luonnollista lisäystä ja toisesta puolesta suurempi osa on maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen tuoma uusi monikulttuurinen väestö merkitsee sinänsä seudun kehittymistä metropolimaiseksi. Oikeissa metropoleissa ulkomaalaistaustaisten osuus on erittäin suuri.

Väestönkasvu sinänsä on enemmän metropolikehityksen seuraus eikä syy, jonka GHV asettaa lähtökohdaksi. Täällä täytyy olla tai tulossa jotain erinomaisen attraktiivista kun kasvu on oletetun suruista. ( Vuonna 2007 seudun väestönkasvu oli keskimääräistä suurempaa ollen 14 500, joista 5 700 ulkomaista nettomuuttoa. GHV:n oletus ylittää väestökasvun ja on n. 15 – 16 000 per vuosi).

Työikäiseen väestöön kuuluu n. miljoona henkilöä Helsingin seudulla. Työvoiman ulkopuolella oli seudulla yli 260 000 edellisvuonna. Toimeentulotuen saajia oli yli 40 000 keskimäärin kuukaudessa. Kasvuun perustuva visio jättää helposti huomiotta täällä olevat, esim. työttömät, syrjäytyneet, köyhät. - Siis kenen visio?

Vuonna 2006 Helsingin seutu oli 45 Euroopan metropolin joukossa 32. väestömäärältään, 27. tuotannon arvolla, ja se asukasta kohti mitattuna 11. Seutu toimii siis tehokkaasti ja tuottavasti. Miten hyödynnämme tehokkaan infrastruktuurimme. Useissa kilpailukykymittauksissa seutumme (tai Uudenmaan lääni) on kv. aluevertailuissa kärjessä, ehkä kolmen joukossa. Mutta kun kysytään sijoittumishalukkuutta (suorat investoinnit) taidamme olla lähellä kolmea viimeistä.
Metropoliksi tulemiseen kuuluu myös sen myyminen, brändääminen. Sitä pitänee myydä sekä tehokkaana koneena että mielikuvana, hyvänä paikkana elää. Eurooppalaiset metropolit markkinoivat joko yksin tai yhdessä (esim. Centrope) itseään varsin aggressiivisesti.

Meillä tunnutaan lähdettävän siitä, että kun visio ja sitä toteuttavat strategiat on saatu poliittisesti jotenkin yhteen sovitettua ja päätettyä on homma puoleksi tehty. Metropoliksi ei tulla tuosta vaan. Metropoliksi kehitytään. Erään vaiheittaisen etenemisen mallin on esittänyt Euroopan metropolialueiden verkosto: alueen tietopohja ja monitorointi, alueen vahvuudet, kasvutekijät ja klusterit, innovaatiopohja, yhteinen kilpailukykystrategia, monikeskuksinen rakenne, työvoima, koheesio, alueen hallinta ja hallinto.

Ennen seudun hallintoa pitää monet muut asiat tietojärjestelmistä identiteetin rakentamiseen olla kunnossa tai ainakin keskustelun piirissä.

Visio on parhaimmillaankin valistunut tahtotilan osoittava arvaus. Parempi kuin arvata olisi tietysti aavistaa oikein asioiden tuleva tila. Tai niin kuin kiekkoilija Gretzky (näin jääkiekkoa seuratessamme) asian ilmaisi: pitää mennä sinne minne kiekko on menossa eikä sen kiekon perässä.

Lähteinä tässä on käytetty YTV:n julkaisemaa Helsingin seudun suunnat – lehteä, Helsingin tietokeskuksen Kvartti lehteä, Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan aineistoja sekä Euroopan metropolialueiden verkoston aineistoa.

Raportit työryhmistä:
Logistinen metropoli
Verkottunut metropoli
Yhteisöllinen metropoli