keskiviikkona, maaliskuuta 31, 2010

Listayhteenveto - maaliskuu 2010

Yhteenvedon laati Timo Lahtela

Kuun keskustelussa painopiste oli PM:n aloittamassa keskustelussa josta otteita ohessa.


Talousjärjestelmä

Taas on "faija" oikeassa mielestäni koska Kiinakaan ei tule mullistamaan elämää ns. kollaboraatiomielessä (paitsi ehkä

jonkun teknisen ratkaisun osalta joka on sama kuin turha mutta myyvä tai sitten ei) niin se tarkoittaa sitä, että yksilön oma kyky seistä identiteettinsä vieressä eli olla yhtä kuin se, jota vaatisi muiltakin: rehellinen , reilu ja oikeamielinen on se, missä on eniten puutteita. On liian tavallista, että julistetaan yhtä ja piut paut välitetään mitään miten asialle käy. Voitto on takuulla mies: minä testasin hänen pinnaansa korjaamalla hänen takkiaan joka lepsutti auki pakkasen ollessa miinus 15 mutta Voitto ei mitään huomauttanut tai näyttänyt ärsytystä. Uskoisin, että jos nainen (eikä edes oma) rupeaa tunkeutumaan ns. privaatille alueelle eli lähemmäs kuin se sivistynyt 60 cm, niin se ärsyttää. Jos mies haluaa pitää takin auki niin se on hänen oma asiansa. Nyt Voitto ei ilmeelläkään reagoinut mutta olen varma että ärsytti. Anteeksi faija, olet kasvattanut itsesi todella ja jos jätit asian sikseen etkä manannut minua jälkikäteen olet vieläkin suurempi. Naisen tulisi nimittäin erottaa onko mies lapsi vai onko mies mies (uros) silloin kun puhutaan maailmanpolitiikkaa, oikeista ihmisistä oikeisiin paikkoihin, oikeamielisyydestä ja oikeista käsityksistä mitkä asiat ovat oikein/väärin ja mitkä ovat moraalissa hyvä/huono. Menee liian usein yhteen ja näin moraalisetkin tulee kuin

pyöräiijä liikenteessä: välillä jalankäytävällä ja välillä pyörätiellä, sopivasti kuten passaa.


Se on vätysmäistä, ei miesten miehekkyyttä vaan jotain lieroa, kieroa ja pelin opettamaa ala-arvoista suhtautumista.

Naisetkin sen takia "tykkäävät" heti miehestä jos se näyttää komealta mutta se nyt ei todellakaan ole mikään miehuuden tae. Yhtä usein juuri sinnikkäät ja kovan koulun läpikäyneet "voittofaijat" ovat tuhat kertaa kovempia ja osaavampia kuin ne, joiden pisteet ovat kasvaneet sekä vauva-mielessä (naiset pukevat....) tai mies-mielessä (naiset ihailevat kuin Jumalaa). Kumpikin on naisten suhtautumisen kannalta väärät. Nainen siis pukekoot itsensä, antaa miesten kävellä takki auki. Omapa on vika jos kylmettyy.


Voiton ehdotus on siis tärkeämpi kuin politiikka koska jos Homo Sapiens pelaa paremmin kuin koskaan ennen mutta tyhmettää tai murentaa omaa identiteettiään peli hävitään sen takia että nappulat rikkoontuvat.


---------------



Talousjärjestelmästä: kuka omistaa mitä? Prof. arkkitehti Aulis Blomstedt kirjoittaa (1963), että "Jokainenhan tietää että maa omistaa ihmisen"

Ja sitten on vielä niitä, jotka kuvittelevat omistavansa maan. Että sellaisia vuorovaikutuksia. Joku omistaa metsää, joku puita.


Aikansa.

.................


Talousjärjestelmä - ja sen monet osa-alueet eri näkökulmista tarkasteltuna – on ollut kestoaiheena Tutuhesan mielipidekirjoittelussa jo vuosia ja keskustelu jatkuu edelleen vilkkaana.

Olen kiinnostuneena seurannut tätä, joskus rönsyilevääkin mutta usein hyvinkin syvällistä asiantuntemusta sisältävää keskustelua ja kokenut oppivani siitä paljon. Tästä kiitokseni erityisesti teille: Lauri Alimattila, Matti Hyryläinen, Matti Linnanvuori ja Kalle Mikkola.


Pentti Malaskan (PM) kirjoitus 25.2.2010 havahdutti minut huomaamaan, että talousjärjestelmä on osa ihmisen kehittämien yhteiskunnallisten järjestelmien sekä ”luonnon järjestelmien” muodostamaa systeemistä kokonaisuutta, jonka osat ovat keskinäisessä vuorovaikutuksessa ja riippuvuussuhteessa toistensa kanssa.
Ote PM:n kirjoituksesta:

Talousjärjestelmä on vain eräs yhteiskunnallisen organisoitumisen mekanismi muiden muassa, joita ovat poliittis-oikeudellinen järjestelmä ja kulttuuris-henkinen järjestelmä. Pitäydyn tähän ’talous-politiikka-kulttuuri’ kolmijakoon, vaikka todellisuus on tietysti äärettömän monijakoinen kaikkiaan, mutta ihmisen ajatus on niin karkea, että jo kolmijako tuottaa vaikeuksia. Mutta on sekin parempi kuin yksijako talouteen! Jos talousjärjestelmää – eettistä markkinataloutta – katsotaan osana tätä kolmijakoa, niin saadaan parempi kuva myös sen mahdollisista puutteista samalla kun sen syyksi ei lykätä sellaista jotka ovat kahdessa muussa tai näiden kaikkien keskinäisessä vuorovaikutuksessa.”


PM:n mukaan jo näihin yhteiskunnallisiin järjestelmiin (talous-politiikka-kulttuuri) liittyvä ”todellisuus on tietysti äärettömän monijakoinen kaikkiaan, mutta ihmisen ajatus on niin karkea, että jo kolmijako tuottaa vaikeuksia”

Kun edellä esitettyyn vielä lisätään luonnon järjestelmät, tulee kokonaisuuden hahmottaminen aina vaan vaikeammaksi. Luonnon järjestelmien ja talousjärjestelmän välinen vuorovaikutus- ja riippuvuussuhde on varsin vahva ja ihmisen vaikutusmahdollisuus luonnon järjestelmiin rajallinen. Luonnon järjestelmiä ovat mm. ekologinen järjestelmä, sekä luonnonvaroihin ja energiaan liittyvät järjestelmät.

Ihmisen tulisi sopeuttaa toimintansa ja kehittämänsä järjestelmät luonnon asettamiin reunaehtoihin.


Käsittääkseni Tutuhesan talousjärjestelmäkeskustelijoiden tavoitteena on vallitsevien järjestelmien vahvuuksien/heikkouksien tunnistaminen ja arvioiminen sekä ideoitten tuottaminen järjestelmien kehittämiseksi haluttuun suuntaan. Tämän tavoitteen saavuttamista edesauttaa talousjärjestelmän ja siihen riippuvuussuhteessa olevien järjestelmien sisällön ja järjestelmien vuorovaikutus-/riippuvuussuhteitten ymmärtäminen ainakin karkealla tasolla.



Oma kompetenssini ei riitä kuvailemaan ja määrittelemään talousjärjestelmän ja muitten yhteiskunnallisten järjestelmien tai luonnon järjestelmien keskeistä sisältöä (esim. mitä osajärjestelmiä. prosesseja ja toimintoja sisältyy ao. järjestelmiin), eikä myöskään niitten välisiä riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteita.

Niinpä haastankin talousjärjestelmästä aktiivisesti kirjoitelleet tutuhesalaiset ja erityisesti alan asiantuntijat esittämään omia mielipiteitään tästä aiheesta.


Lopuksi: Koska edellä kuvatut yhteiskunnalliset järjestelmät (ml. talousjärjestelmä) ovat ihmisen kehittämiä, ovat ne myös ihmisen omin toimenpitein edelleen kehitettävissä ja muutettavissa – kunhan vaan yhteistä tahtoa löytyy.


P.S.Talousjärjestelmään vuorovaikuttavien poliittisien ja/tai kulttuurisien järjestelmien eräitä keskeisiä osajärjestelmiä ovat mielestäni sosiaaliset järjestelmät (käsittäen mm. ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet, johtamisjärjestelmät, erikoistuminen, työnjako jne.), sekä arvostus- ja uskomusjärjestelmät (käsittäen mm. uskonnot, maailmankatsomukset, ideologiat, eettiset periaatteet/moraalikoodit, oikeudenmukaisuuskäsitykset jne.).


.......................


Kohtuus kiusaamisessa olisi myös kohtuus. Kuten tämän päivän HS:ssa filosofian tohtori ja lääketieteen lisensiaatti Janne Kurki pitää filosofiaa vaikeana eikä sen tarkoitus ole kertoa filosofiasta kuten ei lääkärinkään tarkoitus ole kertoa

suonien latinalaiset nimet kertoakseen miten osaava lääkäri onkaan - vaan filosofin tulee siirtää taju (jos sitä on) suoraan elävään elämään, oikeaan tilanteeseen ja oikeita asioita koskettaen. Tämä kuulostaa kuin olisi epähieno, moukka tai ei osaisi käyttäytyä koska totuutta ei kollektiivisesti kestetä (sanoo JK). Olen samaa mieltä ettei pääse ahneuden kuvasta pois koska opportunismi kaataa yrittäjät ja sen se tekee mollaamalla sitä, mikä oikeastaan on kulttuurin lähtökohta: kuten Zizek sen sanoo kiroilemisesta, vapaasta epäsivistyksestä ja yhdessäolon negaatioista.

Jotta siis sosiaalinen kitti olisi muutosvoiman tueksi auktoriteettien ei tulisi harjoittaa auktoriteettivammaa tai

auktoriteettitarvetta ylläpitää valtaansa sellaisissakin tilanteissa missä kohtuutta juuri haetaan kollektiivisesti.

Mutta kaiken takana on ihmisluonne joka ei päästä toisia onnistumaan ellei itsekään ole saanut. Ja sehän on kohtuuden paras avittaja - kateus juuri.


----------------


Ruoka ja kohtuus, rakkaat tutulaiset


Olin eilen (15.3.) illalla Kriittisen korkeakoulun yleisöluennolla Helsingin yliopiston Porthaniassa. Kyse on Kriittisen tämän kevään luentosarjasta: Kohtuus?


Kuulimme dosentti Maiju Lehmijoki-Gardnerin ajatuksia aiheesta Ruoka ja kohtuus: Uskontojen näkökulma?. Maiju on

kirkkohistorioitsija.


Kuulimme mielenkiintoisen esitelmän toisaalta kohtuuttomasta ja mässäilevästä ihmisestä ja toisaalta kohtuutta

tavoittelevasta ihmisestä. Kyse oli siis ihmiseläimen sivistyspyrkimyksestä kohti ihmisyyttä. Kuullusta olisi paljonkin

kommentoitavaa. Pyrin nyt kuitenkin olemaan lyhytsanainen ja esittelen vain erään näkökulman. Esitin siitä mielipiteeni myös em. tilaisuudessa.


Kun esitelmöitsijä - ihastuttava lady muuten - on kirkkohistorioitsija, lähdin puheenvuorossani liikkeelle kristillisen

uskontomme keskeisestä Isä meidän rukouksesta. Siinä on kohta: Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.


Rukouksen tarkoittamalla jokapäiväisen leivän virralla on todella keskeinen osa Maapallomme prosesseissa. Biologiasta tiedämme, että elolliset olennot tarvitsevat jatkuvasti - päivittäin - vapaata energiaa voidakseen jatkaa omaa elämäänsä ja myös jatkaa sukuaan. Tiedämme myös, että tarvitsemamme vapaan eksergisen energian virta tulee

aurinkomme fuusiomiilusta. Tämä energiavirta maapalloon osuvalta osaltaan kulkee pallon kautta pyörittäen sen erilaisia elollisia ja fysikaalisia prosesseja. Sitten se poistuu eksergiansa menettäneenä avaruuteen ja sen entropiaan.


Isä meidän rukouksesta nousee mieleen sen monikollinen muoto: ?? anna meille meidän?? Siinä tarkoitetaan koko maapallon elosysteemiä; ihmisiä ja muita elollisia yhdessä. Me olemme kaikki tuon systeemin osallisia. Kyse on

symbioottisesta suhteesta, jossa kaikki tarvitsevat toinen toisiaan. Kaikki ovat yhteisellä matkalla. Vain sellaiset osalliset ovat mukana, jotka ovat tulleet evoluutioprosessissa valituiksi ja hyväksytyiksi mukaan.


Olen monesti lainannut kosmologi Kari Enqvistin evoluution määritelmää: Evoluutiossa kehittyy koko ajan

monimutkaisempaa arkkitehtuuria minimienergiaperiaatteella. Auringosta saapuva energiavirta muuttuu

elollisen luonnon osalta ravintoketjuksi, jossa syödään ja tullaan syödyiksi. Energia kulkee elolliselta toiselle sulkeutuen lopuksi mineraalisten osiensa osalta ns. hajottajien avustamana uuteen alkuun. Uusi on aina hieman

monimutkaisempaa arkkitehtuuria, jos evoluutio on ollut onnekasta.


Haasteena ja puheena olevana kohtuutena on tietenkin se, että kaikki elosysteemin osalliset saavat osuutensa, niin että arkkitehtuuri kehittyy. Ahne ihminen uhkaa tätä monimutkaistuvan arkkitehtuurin symbioosia. Hän ei näe kohtaamaansa toista kumppanina, vaan resurssina, josta otetaan kaikki irti. Yhteistyö muun luonnon kanssa

muuttuukin monokulttuuriseksi riistoviljelyksi ja kaikki tätä monokulttuuria uhkaava tai siinä tarpeeton hävitetään. Kohtuuden eetos toisin sanoen unohdetaan ja syntiä tulee tehdyksi oikein olan takaa. Vaarana saattaa olla se, että ihminen lajina ei sovi evoluution monimutkaistuvan arkkitehtuurin suunnitelmaan ja lajimme poistetaan. Synti saa

rangaistuksensa.


Tuon auringon energiavirran ja siihen liittyvien Maapallomme prosessien osalta on siis ahneuden aikaansaamia ongelmia näkyvissä. Myös itse energia osalta käy niin, ettei se virtaakaan pallon kautta häiriöttä; lämpötila nousee ihmisen aikaansaamien ns. kasvihuonekaasujen takia. Kohtuuttomuuden synti nostaa taas päätään. Kivihiilikaudella maaperään varastoitunut fossiilinen energia on nyt runsaan sadan vuoden jatkuvan nousun ja tuhlauksen huumassa tullut poltetuksi mm. hiilidioksidina ilmaan. Ilmakehän pelätään lämpenevän siinä määrin, että evoluution arkkitehtuuri kärsii siitä. Ja lisäksi kivihiilikauden perinnön tuhlauksen yhtenä seurauksena meillä on pallollamme liikaa ihmisiä ja

näillä ihmisillä on lisäksi kohtuuttomia elämäntapoja. Synti ja rangaistus on tässäkin näkyvillä!


Toistan taas kerran itseäni ja totean, että evoluutiossaan tietoiseksi, tahtovaksi ja vastuulliseksi kehittyvän ihmisen evolutiivisen haasteen ydin on nimenomaan tuota tahtoa ohjaavan eettisen tietoisuuden kehittyminen ja kehittäminen.

Kyse on vielä ihmiseläimen tavoin toimivan ihmisen sivistymisestä kohti ihmisyyttä. Kohtuus on keskeinen osa tässä

sivistymisprosessissa.


Tällaista tällä kertaa. Kaikkea hyvää teille

ystävät


Haasteena ja puheena olevana kohtuutena on tietenkin se, että kaikki elosysteemin osalliset saavat osuutensa, niin että arkkitehtuuri kehittyy.


Arkkitehtuuri kehittyy kyllä, vaikka kaikki eivät saisi osuutta.


Kohtuuttomuuden synti nostaa taas päätään. Kivihiilikaudella maaperään varastoitunut fossiilinen energia on nyt runsaan sadan vuoden jatkuvan nousun ja tuhlauksen huumassa tullut poltetuksi mm. hiilidioksidina ilmaan.


Fossiilisen energian käyttö ei ole kohtuutonta vaan kohtuullista hyvinvoinnin kannalta.


Ilmakehän pelätään lämpenevän siinä määrin, että evoluution arkkitehtuuri kärsii siitä.


Tuo pelko on täysin perusteeton. Evoluutio toimii kyllä, vaikka lämpenisi.


Ja lisäksi kivihiilikauden perinnön tuhlauksen yhtenä seurauksena meillä on pallollamme liikaa ihmisiä ja näillä ihmisillä on lisäksi kohtuuttomia elämäntapoja.


Miten niin liikaa ihmisiä?


------------


Degrowth-keskustelu


en saa enää kuin Matin ja Pentin ja jonkun muun postauksia: ei tullut tämä eikä ole tullut paljon mitään viime aikoina.

Onko jokin sp:ssäni degrowth? Pantu kasvamaan sisäänpäin eli eivät pääse perille asti? Tätä on jatkunut nyt siitä kun Wallgren rupesi herjaamaan yliopistolla ja minun piti suojautua. Miten voi ihmisen elämä vaihtua yli yön aivan jonninjoutavista asioista? Keltikangas-Järvinen ei vastannut siihen aikaan minun ihmetyksiin mutta näistä asioista viisastuneena tulee kirjoja sitten myyntiin. Sekö on tapa kiertää ns. kaupallista yliopistoa? Jostainhan ne ideat tulevat; joko napattuna tai sitten opittuna ja joillakin ihan ihka oikeasta elämästä opittua joka on vaikuttavin. Mutta toisen leipä on toisen elämä ; den enas bröd är den andras död: joskus hirvittävän konkreettinen ja lähes pelottava.


- en siis usko, että vasemmistolaisten kuva 'aidosta yliopistosta' olisi sen ihmeellisempi mutta raadollisempi vaan koska kukaan ei maksaisi palkkaa ja ruokalasku ja printterilaskut maksavat koko ajan jonnekin ja jollekin - ja

samalla olen itsekin ollut katsomassa ettei yliopisto ole laitos, josta tilataan uusita tietoa joka sopii vahaan

stooriin. Joskus tulee tietoa, joka ei sovi - miten sitten pitäisi menetellä? Kuka maksaa väärän totuuden? -


-------------------


Kohtuus kaikessa. Kasvu tulkitaan helposti määrällisenä ilmiönä. Kestävä kehitys on typerä käännös, jossa "sustainable" on ilmeisesti alkusoinnun takia käännetty kestäväksi (kun skandinaavit alkuvaiheessa käänsivät bärkraftig = kantokykyinen). Ehkä tuo "keke" on niin helppo sanoa - ja johdattaa ajatukset johonkin, joka kestää, kestää ja kestää (ajassa), kun kestävää pitäisi olla kehityksen kulloinenkin tulema eikä prosessi. Ja suhteellisen kestävä lienee terve tavoite, pitkän päällehän täällä ei mikään kestä. - Paljon jauhettu "hyvinvointi" on poliittista lannoitetta kun "hyviä" sanoja tarvitaan vaalityössä.


De-growthin suomalaista tulkintaa voisikin ehkä etsiä käsitteistä "kohtuus" tai "tasapaino" eli kohtuullinen tai tasapainoinen kehitys. Täyttä alasajoa on vaikea antaa tuotannon/kulutuksen ikiliikkujalle niin kauan kuin planeetan määrällinen väestönkasvu jatkuu. Eri osioissa voi kyllä määrä/laatusuhdetta oleellisestikin korjata. Ja "taloudelle" sellaisena kuin sitä nykyisin halutaan käsittää voimme vaikka päästää pitkän naurun.


Eläköön de-growth. Mutta syntyköön ensin.


metronomi

,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,


Olen ollut seuraamassa ja miettimässä Degrowth-käynnistystä täällä meillä. Nimeä ilmeisesti ollaan edelleen hakemassa - samantapaisesta ajatuksesta on aikaisemmin käytetty meillä termiä Kestävä kehitys, mutta se ei kelpaa, koska nyt halutaan korostaa 'alasajoa' on tarpeen saada uusi nimike. Siihen on toistaiseksi juututtu, eli kuka keksii suomalaisen ytimekkään ilmaisun, joka sisältää sekä supistamisen/vähentämisen (De) että kasvun/kehityksen growth.

Sellaisessa tilanteessahan olemme että pitää yhtä aikaa ajaa sekä alas että ylös. Hallittu kasvukaan ei siis ole kysymyksessä.

Tässä siis suuri tulevaisuuskysymys etsii nimeään. Vaikka sitä ei löytyisi, asia on tärkeä ja kiireellinen. Olkoon siihen asti Degrowth, kunnes joku näppärä vääntää siitä meikäläisten suuhun sopivan veännöksen...

Vanhuuttaan alas/sisäänpäin kasvava

PS

Joukko suomennoksia http://fi.wikipedia.org/wiki/Degrowth




sunnuntaina, maaliskuuta 21, 2010

Lounaskirjaus 100317


Kyösti ja Päivikki lounaan jälkitunnelmissa

Seuraava lounas

Keskiviikkona 14.4. klo 13, ravintola Baker´s


Toimintakertomus 2009

Kertomus hyväksytään seuran vuosikokouksessa 12.4. Käy katsomassa luonnos
tästä


Tutuhesa-tilaisuudet

KEVÄT 2010

Tiistaina 30.3.2010 klo 17-20 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6

Vanhuuden tulevaisuus, juontaja Päivikki Telenius

Kolmas elämä - jotain uuttako?, alustaja Ilka Haarni

Parantumattomat muistisairaudet ja niiden hoito, alustaja Tiina Harjulehto-Mervaala

Mitä yhteiskunta voi tehdä ikääntyvien hyvinvoinnin parantamiseksi, alustaja Anita Kelles-Viitanen:


Keskiviikkona 14.4.klo 17.30 Global Intelligence Alliance,
Itämerenkatu 5 A , Helsinki

Liiketoimintaympäristön lähitulevaisuutta luotaavat analyysimallit, alustajana Aleksi Grym, juontaja Kalle Grönqvist. Ilmoittautumiset viimeistään 12.4. Antti.Koskinen@globalintelligence.com

http://www.globalintelligence.com


Tiistaina 27.4.2010 klo 17-20, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6

Löytöretki biopolitiikkaan, alustaja Osmo Kuusi, juontaja Pentti Räsänen

Raportti www.eduskunta.fi Tulevaisuusvaliokunta Julkaisut


SYKSY 2010

Ajat


Aikoja voi varata Matilta


14.9.2010
28.9.2010
12.10.2010
26.10.2010
9.11.2010
23.11.2010
7.12.2010

Aiheita

EU2020-strategia , alustaja Mari Linnapuomi, kommentoija NN, juontaja Hannu Kalajoki
Katso uusin strategiaversio
tästä ja Tutuhesan valmistelukommentit tästä


Suomen elinvoiman lähteet, alustajana Aarne Nurmio, kommentoijana NN, juontajana MM

Työmarkkinoiden tulevaisuus Arto Salmela
Alustajina työmarkkinajärjestöjen edustajat sekä työntekijä- että työnantajapuolelta

Maahanmuuutto ja monikulttuurisuus Arto Salmela, Reijo Korhonen yhteistyössä Aleksi Neuvosenkanssa.

Arktiset kukuväylät ja arktinen teknologia alustukset Mika Aaltonen ja Yrjö Myllylä

Globaali demokratia, alustajana Teijo Teivainen, juontajana Juha Nurmela

http://fi.wikipedia.org/wiki/Globaali_demokratia

Ilmastonmuutoksen päivitys, esimerkiksi uudet energian tuotantomuodot, alustus Peter Lund, Kari Silfvrberg kehittelee


Metropoliajatuksen kehittyminen, Hannu Kalajoki pohdiskelee


Rakennusfoorumi järjestetään lokakuun 5. päivänä yhdessä RIL:n tulevaisuustoimikunnan, Metropoliseuran ja SAFAn kanssa. Tutuhesan edustajana suunnittelussa on Hannu Kalajoki.


Aikaisempia aiheajatuksia


Tasa-arvo maailmassa, Ruotsissa ja Suomessa, myös muu kuin sukupuolten välinen tasa-arvo Alustajina Jeff Hearn ja Liisa Husu. Chris Kylander ja Pentti Räsänen valmistelevat



Missä työpaikat vuonna 2030 – klusteriennakointi.
Miten nuoret työllistyvät
Alustukset Keijo Rajakallio ja Hannu Hernesniemi
Keijo Rajakallio ja Päivikki Telenius valmistelevat



Yhteistyön kohteita

Henkilöstöhallinnon ja sen tietojärjestelmien tulevaisuus, alustajat NN Henry ry:stä ja Jukka-Pekka Heikkilä.
Yleisempi näkökulma? Mihin ammatteihin rekrytoidaan, mistä irtisanotaan?
Ehdotetaan Henry ry:n tilaisuudeksi, johon tutuhesalaiset ja Laatuyhdistyksen Osaamisen kehittämisen laatujaos voisivat osallistua.
Matti Leskinen valmistelee


Listayhteenvedot

Katso lokakuun 2009 yhteenveto
tästä ja helmikuun 2010 yhteenveto tästä.

Sovittu työnjako:
10/2009 Chris, 11/2009 Kari, 12/2009 Päivikki, 1/2010 Pentti, 2/2010 Kyösti, 3/2010 Timo, 4/2010 Arto, 5/2010 Erkki, 6/2010 Voitto, 7/2010 Matti


Kyösti valmistelee pikkuhiljaa kirjaa listan aineiston pohjalta.

Kirjoittajia patistellaan tarkastelemaan tulevaisuutta nykyhetken ja menneisyyden ideologioiden sijaan.



Paikallistoimintatapaaminen Tampereella 27.2.2010

Tuloksena syntyy paikallistoiminnan opas, jonka raakileen näet
tästä


Hallituksen kokoukset
Pöytäkirjojen tiivistelmät löytyvät http://www.futurasociety.fi/ seuran toiminta-hallitus sivun alareunaan.

Lounastajat


Arto Salmela, Matti K Mäkinen, Hannu Kalajoki, Matti Leskinen, Kyösti Kaivolainen, Päivikki Telenius ja Kari Mustanoja


sunnuntaina, maaliskuuta 14, 2010

Toimintakertomus 2009, luonnos

Toimintakertomus 2009, luonnos

Luonnos liitetään seuran toimintakertomukseen, joka käsitellään seuran kevätkokouksessa 12.4.2010

Helsingin toimintaryhmä

Toimintaryhmä kokoontui viisi kertaa lounaskokouksiin ja järjesti 14 yleisötilaisuutta, joiden

teemoina olivat:

  • Ilmastomallit ja uusin seurantatieto sekä vaikutusarvioiden tarkastelua globaalitasolla. Mikko Alestalo,Heikki Tuomenvirta ja Jouni Räisänen alustivat, Pasi Toiviainen kommentoi, juontaja Kari Silfverberg

  • Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja hillitseminen
    John Moore alusti englanniksi,Pasi Toiviainen ja Petteri Huuska suomeksi,
    juontaja Kari Silfverberg

  • Ilmastostrategiat ja varautuminen Suomessa ja Itämeren alueelle. Alustajina Pirkko Heikinheimo, Per Mickwitz, Lasse Peltonen ja Irma Karjalainen, kommentaattori Aleksi Neuvonen, juontaja Kari Silfverberg

  • Hallinnon vai asukkaiden visio, Suur-Helsingin vision jatkotyön arviointia. Alustajat Jukka Kullberg ja Aija Staffans, kommentoija Juha-Pekka Turunen, juontaja Hannu Kalajoki.

  • Rooman klubin uusi ohjelma Alustajana Sirkka Heinonen, kommentoijana Pentti Malaska. Yhteinen tilaisuus Rooman klubin Suomen yhdistyksen kanssa

  • Valtapoolien hegemonian tulevaisuus. Alustajana Erkki Tuomioja, juontaja Arto Salmela.

  • Keskustelumenettelyn kehittäminen Alustajana Jukka Ruponen, juontaja Matti Leskinen.

  • Kasvatus, koulutus ja oppiminen tulevaisuuden takaajina Alustajina Tarmo Toikkanen ja Voitto Aaltonen, kommentoijana Päivikki Telenius, juontaja Chris Kylander.

  • Helsingin seutu 2050, visiotyön jatkon tulokset. Esittelijä Rolf Paqvalin, kommentoija Pekka Korpinen, juontaja Hannu Kalajoki.

  • EU-liikenteen tulevaisuus Alustaja Lassi Hilska, juontaja Matti Leskinen.

  • Suurten kaupunkien tulevaisuus
    Alustus Torsti Kirvelä, juontaja Matti Leskinen

    Otavan opiston ryhmä videoi tapahtuman ja lähetti verkkoon, josta Hämeenlinnan toimintaryhmä seurasi sitä.

  • Elinkeinoelämän globaalit skenaariot Alustaja Arto Salmela, kommentit Pentti Malaska ja Gustav von Hertzen.

  • Pää auki metropoliin Järjestäjä Rakennustietosäätiö, yhteistyötahoina Tutuhesa, RIL (Suomen rakennusinsinöörien liitto), SAFA (Suomen arkkitehtiliitto), Metropoliseura ry. Alustajina mm. Matti K Mäkinen ja Eero Paloheimo.

  • Tutuhesa-listalaistapaaminen, valmisteltuja puheenvuoroja ja keskustelua

  • Rautateiden henkilöliikenteen tulevaisuus Suomessa, Alustaja Sini Puntanen, kommentoija Sirkka Heinonen, juontaja Matti Leskinen.

  • Uskontojen ja ideologioiden ja tulevaisuus Alustajat Tapio Tamminen ja Ilkka Pyysiäinen, juontaja Reijo Korhonen

Tilaisuudet olivat maksuttomia ja avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille. Niistä tiedotettiin jäsenkirjeissä, seuran verkkosivuilla sekä lehtien tapahtumapalstoilla.

EU-liikenteen tulevaisuuteen otettiin kantaa yhdessä Liikennesuunnittelun seuran ja Suomen rakennusinsinöörien liiton Tulevaisuustoimikunnann jäsenten kanssa.

Uudenmaan maakuntauunnitelman 2033 luonnoksesta koottiin jäsenten mileipiteitä ja toimitettiin ne Uudenmaan liitolle.

Toimintaryhmän Tutuhesa-listalla oli vuonna 2009 noin 250 listalaista ja yli 1000 viestiä, joista valtaosa oli tulevaisuusaiheista keskustelua. Lisäksi listalla informoitiin tulevaisuusaiheisista tapahtumista ja tietolähteistä. Listaviestejä voi lukea liittymättä listalle osoitteessa http://groups.yahoo.com/group/tutuhesa/messages


Listan tukena käytiin Tutuhesa-blogia http://tutuhesa.blogspot.com/, jossa julkistettiin laajempia aineistoja, koottuja keskusteluyhteenvetoja ja lounaskirjauksia.

Yhteistyö muiden paikallistoimintaryhmien kanssa jäi siihen, että Hämeenlinnan ryhmä seurasi yhden tilaisuuden verkossa. Jäsenten verkottuminen uusien verkostotyökalujen avulla ei edistynyt.

Helsingin toimintaryhmän vetäjätiimiin kuuluivat Matti Leskinen, Pentti Räsänen, Kalle Mikkola, Arto Salmela, Päivikki Telenius ja Chris Kylander


lauantaina, maaliskuuta 13, 2010

Aineistoa lounaalle 17.3..2010

Toimintakertomus 2009

Käy katsomassa luonnos tästä



Tutuhesa-tilaisuudet

KEVÄT 2010

30.3.2010 Vanhuuden tulevaisuus
Alustus: "Kolmas elämä - jotain uuttako?" alustaja Ilkka Haarni, kommentoijat
Anita Kelles-Viitanen ja Tiina Harjulehto-Mervaala , juontajana Päivikki Telenius.


( 12.4.2010 on Tutuseuran kevätkokous, Akatemiatutkija Mika Pantzar Aalto-yliopistosta alustaa otsikolla 40 vuotta Tulevaisuushokkia – Kuinka oikeaan Toffler osui?
Tutuhesa-tilaisuutta ei pidetä 13.4.)

27.4.2010

Tiistaina 27.4.2010 klo 17-20 (alustava tieto)

Löytöretki biopolitiikkaan, alustaja Osmo Kuusi



SYKSY 2010

Ajat
14.9.2010
28.9.2010
12.10.2010
26.10.2010
9.11.2010
23.11.2010
7.12.2010

Aihe-ehdotuksia

Suomen elinvoiman lähteet, alustajana Aarne Nurmio, kommentoijana NN, juontajana MM

Työmarkkinoiden tulevaisuus Arto Salmela
Alustajian työmarkkinajärjestöjen edustajat sekä työntekijä- että työnanatajapuolelta

Maahanmuuutto ja monikulttuurisuus Arto Salmela, Reijo Korhonen
Maahanmuutto on valtavasti esillä. Siihen sisältyy mm. seuraavia näkökulmia:
- erilaiset perusmuuttajat, työhöntulijat, opiskelijat (osa jää), kiintiöpakolaiset, turvapaikanhakijat, aviopuolisot
- vastaanoton tarve työkysynnän kannalta, aluksi elinkeinoelämä panosti syntyvyyden lisäämiseen Väestöliiton avulla, nyt työperäiseen maahanmuuttoon, jo ennen lamaakin työttömyys kuitenkin oli suuri
- kotouttamisen eri lohkot, kielenopetus, kulttuuri, sosiaaliset kontaktit, montako sukupolvea vie eri maista tulleille?
- maan sisäinen tilanne, Hgin seutu (miten pääsevät tänne näillä jonoilla ja hinnoilla) ja vähän Turunkin ovat pääkohdealueet, aluksikin, mutta muuttoliikkeen takia kerääntyvästi
- tietysti talouskin, joko omana kohtanaan tai jokaisessa edellä erikseen
- Britannia usean sukupolven takaa maahanmuuttokeskus, kokemukset?, eivät liene kovin huonoja
- Ruotsi meita 15v edellä, työllistyminen heikohkoa, kai varsinkin somalien ja levottomuuksia segrekaatiota

Asia on mahtavan suuri. Meidän 2,5 tuntinen sallii kyllä monia juttuja, mutta ehdottaisin siirtoan syksyyn ja jakamista esim 3een iltaan
Asiantuntijoita on vain pikkuosioista
arto


Arktinen teknologia Yrjö Myllylä


Yleensä olen liikkunut teema-alueella, jonka itse olen kokenut jollain lailla jääneen muilta vähemmälle huomiolle (tällöin vähemmälläkin tietämyksellä voi pärjätä...)Eli arktisesssa teknologiassa niin kuin sen ymmärrän laajasti, minun on aivan vaikea heittää ketään nimeä kehiin, varsinkaan tulevaisuudentutkimuksen piiristä, mutta jostakin laidasta asiantuntemusta on monella taholla. Asia lienee niin, että nämä tahot eivät kuitenkaan ehdi tai jouda keskusteluihin kovin herkästi, kuten tuon kuvan laivan suunnittelijataho Aker Arctic Technology, Offshore Technology Center, Thule-instituutti, ehkä puolustusvoimien piiristä - artkinen teknologia on jopa Suomessa kestäviä kenkiä, siis laaja käsite tässä mielessä. Mikäli minun aloitteeni menevät lävitse, niin pyrin teemassa etenemään etenkin tuota artikkelia sivuavissa kysymyksissä.

Tulevaisuusnäkökulmahan tulee tutkimuksistani haluttaessa, siis sillä pystyy perustelemaan arktisen teknologian kysyntää ja siinä mm. energia- ja kuljetuspuolen sekä ympäristöpuolen teknologian kasvavaa kysyntää (mm. vahvoilla ennakoivilla trendeillä sekä esiin nousseilla heikoilla signaaleilla). Osmo pyysi minua kirjoittamaan Koillisväylän tulevaisuudesta (siinä juuri suomalaisen teknologian näkökulma voisi ja olisi tarkoitus korostaa).

yt, Yrjö M.




EU2020-strategia Hannu Kalajoki
Katso uusin strategiaversio tästä ja Tutuhesan valmistelukommentit tästä

Minulla olis henkilö kertomaan meille EU 2020 strategiasta toukokuussa. Sinullakun on tiedossa vapaat ajat niin pistätkö asian liikkeelle niin että voin ehdottaa Marille ajankohdan ehkä parikin. Vai ehtiikö kevät loppua? Siinä tapauksessa syksy. Voishan joku meistä EU kommentin kirjoittaneista olla Marin kommentoijana. Pidän itseänikin kelvollisena tähän.
Hannu
Tässä alustajamme 'kortti':
Mari LINNAPUOMI
Administrator
Directorate for General Policy Questions (DQPG)
EU Council Secretariat

Globaali demokratia, alustajana Teijo Teijonen, juontajana Juha Nurmela

Rakennusfoorumi järjestetään lokakuun 5. päivänä yhdessä RIL:n tulevaisuustoimikunnan, Metropoliseuran ja SAFAn kanssa.

Listayhteenvedot

Katso lokakuun 2009 yhteeveto tästä ja helmikuun 2010 yhteenveto tästä.

Sovittu työnjako:
10/2009 Chris, 11/2009 Kari, 12/2009 Päivikki, 1/2010 Pentti, 2/2010 Kyösti, 3/2010 Timo, 4/2010 Arto, 5/2010 Erkki, 6/2010 Voitto, 7/2010 Matti

Paikallistoimintatapaaminen Tampereella 27.2.2010

Tuloksena syntyy paikallistoiminnan opas, jonka raakileen näet tästä


Hallituksen kokoukset
Pöytäkirjan 1/2010 tiivistelmä löytyy http://www.futurasociety.fi/ seuran toiminta-hallitus.

Tulosta mukaan lounaalle, myös linkkien sisältö.

keskiviikkona, maaliskuuta 03, 2010

Indonesian suot ja ilmastonmuutos

Indonesian soiden ongelma on niiden suuruus. Turvetta (= hiiltä) on 62 mrd Gt. Sen palaminen
aiheuttaa ilmakehään pahan hiilidioksidilisän, jatkuvasti. Ilmastonmuutoksen hillinnässä Risto Isomäki arvioi Indonesian soiden palamisen estämisen yhdeksi tärkeimmistä/mahdollisimmista keinoista

Harri Vasander, Helsingin yliopiston suometsätieteen professori on kauan ollut tutkimustehtävissä
Indoesiasa ja esittelee alueen ja soiden monipolvisen problematiikan, johon ainakin periaatteessa
meillä suomalaisilla olisi ehkä osaamista ja halua vaikuttaa...

Harrin esitys on verkossa, lataa tästä


Pentti K.Räsänen

Helmikuun 2010 TUTUHESA:n kirjoituksista

Kyösti Kaivolainen

LUKIJALLE

Minusta kiinnostava näkökulma oli: Mitä kielteisyyttä ja positiivisuutta ihmisen ja luonnon evoluution kannalta helmikuun kirjoitukset sisälsivät?

Vaaran uhatessa kaikki pelkäävät – toiset lamaantuvat, toiset (tosi miehet) toimivat. Kielteisyys, hallittu pelko saa ihmisen (myös naisen) toimimaan tässä ja nyt. Toisaalta pelkoa käytetään uhkakuvien luomiseksi suurille massoille. Mutta suojan, turvan ja tulevaisuuden rakentaminen edellyttää hyvin perusteltua, pitkäjänteistä, periksi antamatonta myönteistä toimintaa, vaikka lähtökohtana olisikin pelko. Yhteistyöllä ja luottamuksella kasvatetaan jaettavaa hyvinvointia enemmän kuin sodilla, riistoilla ja luokkataisteluilla. Kohtuullisen tasa-arvoinen hyvinvointivaltio on menestyksellisempi kuin ahneuden, suurten tuloerojen, luokkataistelujen ja omien etujen puolustamisen yhteiskunta, jossa kaikkia voimavaroja ei käytetä yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentamiseen. Tässä mielessä täydellistä yhteiskuntaa tuskin on ollut.

Täydellinen tasa-arvo koko maailmassa on mahdotonta. Syntyvät lapset eivät ole olleet eivätkä tule olemaan samalla lähtöviivalla, vaikka kirjoittavatkin oman elämäntarinansa itse läheistensä tukemana. Lisäksi esimerkiksi koulutuksella me luomme jatkuvasti eriarvoisuutta. Mutta itsemme monipuolisesta kehittämisestä meidän tuskin kannattaa luopua. Etenkin kehittyvien maiden naisten kouluttautuminen on myönteinen asia väestön kasvun rajoittamista ja luonnon säilymistä silmällä pitäen.

Myönteisen ajattelun vaarana on kuitenkin, ettei tarvittaviin ikäviin toimenpiteisiin ryhdytä ajoissa. Valitettavasti tulevaisuuden yhteiskuntaa ei voida suunnitella. Ei aikakausien saatossa tapahtunutta luonnon evoluutiotakaan kukaan ihminen ole suunnitellut, vaikka onkin siihen vaikuttanut. Ihminen voi (toistaiseksi) rajatusti suunnitella vain iteroimalla rakentamaansa ja sosiaalista ympäristöään ja sitä kautta sekä kasvin jalostuksella ja geenimanipulaatiolla vaikuttaa luonnon evoluutioon, kunnes luonnon kestokyky ylittyy. Mattikoo Mäkinen tosin viittaa arkkitehdin näkemykseen suunnittelun rajattomuudesta: ”…kaikki ohjelmointi, suunnittelu ja kaikki rakentaminen tähtää tulevaan, joka muuttaa rakenteita, prosesseja ja toimintoja eli ihmistä. …se muuttaa luontoa, ilmastoa, maisemaa, ympäristöä…planeettaa…universumia…?” Ehkä. Mutta kertaantuvatko vai vähenevätkö ihmisen toimenpiteiden vaikutukset siirryttäessä yhä kauemmas ajassa ja paikassa? Saavatko ne uusia suuntia? Tietävätkö ihmiset omien toimintojensa kulloistenkin vaikutusten ja luonnon kestokyvyn rajat, kaikista tutkimuksista ja tiedon jatkuvasta lisääntymisestä huolimatta?

Ainoastaan poimittujen ajatusten valinta, ryhmittely ja kommentointi on minun. Poimin asiayhteydestään irrotettuna vain sellaisia lauseita, joiden sisältämistä ajatuksista luulen jotain ymmärtäväni ja pyrin (aluksi) järjestämään ne uhkien ja niiden vähentämisen tärkeyden mukaa. Perustelut ja vastaväitteet ovat kirjoittajien teksteissä. Poiminnat eivät ole tiivistelmä kaikista kirjoituksista. Toivon kirjoittajien ja lukijoiden monipuolistavan ja syventävän arviointejani haluamillaan omilla näkemyksillään ja perusteluillaan. Minusta kirjoittajien pitäisi itse tehdä kirjoituksistaan tiivistelmät tai yhteenvedot, jotka haluttaessa voitaisiin koota tiivistetysti yhteen. Kirjoitusten otsikoiden pitäisi sisältää ajatusten olennaisimmat avainsanat. Oletan kirjoittajien tuntevan minua paremmin asiat, joista he kirjoittavat. Tämä olettamus tuskin on väärä.

Aloitan Sauli Rouhiaisen lainauksella kulttuuri- ja sivilisaatiokäsitteen erosta:

”Kulttuuri jähmettyy sivilisaatioksi. Luominen lakkaa, mutta aikaisempien aikojen henkisen vaivannäön hedelmät leviävät standardisoidun massatuotannon ansiosta linnaan ja hökkeliin yli koko kulttuurialueen. Taiteesta tulee nautinnon väline ja harraste, tieteestä tekniikkaa, filosofiasta kamarioppineisuutta tai maailmanpelastusoppia… Sivilisaatio on ismien aikaa.Georg Henrik von Wright kirjassaan ”Ajatus ja julistus” Spengleriin viitaten.

Kulttuurilla on monta määritelmää Richersonin ja Boydin mukaan: ”Kulttuuri on informaatiota, joka voi vaikuttaa yksilöiden käyttäytymiseen ja jonka ne hankkivat lajinsa muilta yksilöiltä opetuksen, jäljittelyn ja muiden sosiaalisen siirron muotojen seurauksena. … Se (kulttuuri) yhdistää periytymisen ja oppimisen tavalla, jota ei voida liittää suoraan geeneihin tai ympäristöön”. Kulttuuri on siis osittain luontoa ja osittain kasvatusta (Peter J. Richerson ja Robert Boyd teoksessaan ”Ei ainoastaan geeneistä”). Kulttuuri on ensin nuori ja kasvaa sekä lopulta luhistuu (Chris Kylander).

kielteisiä ajatuksia

Ville Komsi on järjestänyt uhat (maailman loput) tärkeysjärjestykseen: ilmaston muutos, maaperän pilaantuminen, väkivalta ja väestön kasvu. Matti Hyryläinen ja Veikko Salovaara vaativat mm. talousjärjestelmään olennaisia muutoksia: ”jotta pääoman valta heikkenisi ja luontoon kohdistuva kuormituspaine kevenisi”. Aloitan ilmaston muutoksien aiheuttamista uhista.

- Riitta Wahlström huomauttaa asiantuntijoihin viitaten: ”…, ilmastonmuutos on todellinen ja monimuotoisempi…(kuin mitä ilmastomalleissa oletetaan) hiilen, mineraalien ja öljyn runsas nostaminen maakuoren sisältä ja radioaktiivisten päästöjen…(vaikutukset)” vaikuttavat yhdessä metsänhakkuiden lisäksi kokonaisuuteen ja muutoksiin. Mutta ovatko kaikki vaikutukset ilmaston muutokseen mitattavissa? Voidaanko niitä pitkällä aikavälillä edes arvioida riittävästi?

- Lauri Ali-Mattila varoittaa kynnysarvojen ylittymisestä: ”Kasvihuoneilmiön suuruusluokkaa olevissa ilmiöissä tapahtuu suurella todennäköisyydellä merkittäviä epälineaarisia muutoksia. Jossain vaiheessa ylitetään kynnysarvoja, jotka muuttavat systeemien mm. Golf-virran toimintatapoja totaalisesti ja perusteellisesti. Käännekohtien ennustaminen ja etenkin ajoittaminen ei ole helppoa.

- Mm. ekologi, akatemiaprofessori Ilkka Hanskin luennon ”Hupeneva luonnon monimuotoisuus ihmisen pahin uhka” pohjalta Veikko Salovaara pohtii: ”Osapuolet tarvitsevat toisiaan (symbioosissa), mutta yhteistyö ei ole ristiriidaton. … Ihminen on tieteensä ja teknologiansa avulla vähitellen ja koko ajan lisääntyvällä vauhdilla tekemästä luonnosta monikulttuurisen ’viljelmän’. Hyödyllinen, syötävä tai myytäväksi kelpaava saa jäädä. …ihmiseläin on pelottava katastrofi itselleen ja elosysteemille…” Ihmisen kyvyttömyydestä yhteistoimintaan kirjoittaa myös Tapani Launis: ”…ihmiskunta ei pysty säätelemään alkeellisiakaan yhdessäolon edellytyksiä, tulee nyt ristiriita vielä luonnon kanssa.

- Reino Lampinen viittaa poliittiseen päätöksentekoon: ”Kaikki valtionjohtajat…pyrkivät pitämään huolen oman kansansa hyvinvoinnista ja sitä varten saamansa käyttöönsä mahdollisimman suuren osan noista varoista (fossiilisista polttoaineista).” Onko meillä päätöksentekijöiden itsekkyyden huomioon ottaen varsinkaan nykyisen laman aiheuttaman protektionismin aikana toivoa?

- Mistä pitäisi rahoituskriisistä selviämisen jälkeen aloittaa. Koron nostostako? Tuskin riittää, vaikka se tulee joka tapauksessa tapahtumaankin! Lauri Ali-Mattila muistuttaa: ”Pitkäaikainen keinotekosen matala korko on lähes aina ja kaikkialla luonut varallisuuskuplia, kuten nyt asuntokuplan”, jota on pidetty nykyisen rahoituskriisin ja laman eräänä alkusyynä. Matti Louekoski riistää nykyisen järjestelmän kannattajilta toivon: ”Taantuman jälkeen maailma ei palaa ennalleen. Kansatalouden menetykset ovat lopullisia. Nousu ei tapahdu entistä paikkaamalla ja puhtaalta pöydältä aloittaminen on haave”. Onko tässä mahdollisuus niille, jotka vaativat talousjärjestelmän muuttamista?

- ”…parannettukin talousjärjestelmä on pystyttävä kuvaamaan paitsi liikkeellepanevina asenteina tai toiveina tai vastuullisuuksina niin myös ja erityisesti uusittuina lakeina ja sääntöinä, …” (Matti Hyryläinen). Pentti Malaska tähdentää kokonaisuuden toimivuutta. Talous, politiikka ja kulttuuri (sekä luonto) ovat keskinäisessä kompleksisessa vuorovaikutuksessa. Chris Kylander ehdottaa: ”Kertaheitolla tulisi romuttaa tuhat ja viisisataa lakia ja saada yksinkertainen laki: … kymmenen käskyä ja muutama päälle. Helppo, notkea ja ilman…mahdollisuutta…tehdä mitä vaan kunhan se ei ole lainvastaista.”

- Auvo Sarmanto ja Pentti Malaskakin ehdottavat tulevaisuuden ja ”ihmisen tavoitteellisen yhdessä olon” kartoittamista dystopioista käsin. He saattavat olla oikeassa. Ainakin Dystopioista on kirjoitettu helmikuussa 2010 enemmän kuin utopioista. Voitto Aaltosen mielestä vain kehittyvillä mailla on varaa utopioihin. Hän pelkistää kehittyneiden maiden dystopiat (uhat) kuuteen perusteltuun ’vitsaukseen’: työttömyyteen, palkkadeflaatioon, omaisuusarvojen alentumiseen, eläkevakuutusten ’rahoituskriisiin’, euron arvon heikentymiseen ja ostovoiman hiipumiseen.

myÖnteisiä ajatuksia

Ehdotuksia edellä mainittujen uhkien osittaiseksikin torjumiseksi löysin vähän (annan muille mahdollisuuden täydentää):

- Tapani Launis ehdottaa, että: ”Kaikki biojäte metanoidaan suljetussa tilassa ja poltetaan sitten hyödyksi.” Tämä oli minulle uusi ehdotus. Siksi se jäi mieleen.

- Sauli Rouhiainen rohkaisee: ”Suomen…ekologisten järjestelmien kyky tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja sitoa päästöjämme on nuppia kohden Euroopan suurin.” Mutta riittääkö se? Juha Nurmelan mielestä: ”Ilmastonmuutoksen hillintä kahden asteen nousuun ei ole likikään saavuttamaton tavoite. Kyse on tahdosta ei evoluutiosta.”

seKä myÖnteisiä että kielteisiä ajatUksia

- Ilmaston lämpeneminen oli positiivinen asia Suomea asutettaessa (Voitto Aaltonen), mutta puun määrällisen kasvun nopeutuessa ja puu-Suomen kartan muuttuessa lajien ja pohjoisen osalta tuhohyönteisten ja tulipalojen määrä lisääntyy. Lisäksi elinmahdollisuudet muualla tuhoutuvat ja aiheuttavat globaalin kansojen vaelluksen elinkelvollisille alueille (Pentti Malaska). Mitkä ovat olleet heinäsirkkojen, susien, lohien ja kansojen vaellusten syyt? Ne tiedetään. Mutta ovatko kansainvaellukset enää mahdollisia? Juha Nurmela näkee laajamittaisen evolutiivisen valinnan ja karsinnan kauhukuvana – sotana. ”Sodassa voittajia ovat rikkaat hyvin aseistetut valtiot, joissa evoluution käsitteeseen vedoten aletaan tulkita uudelleen, ketkä kuuluvat ihmisiin” ja saavat jatkaa sukuaan.

- Ilmastonmuutos on vaarallinen, mutta poliitikot ottanevat sen lopulta vakavasti Kööpenhaminan jälkeen, arvioi Arto Salmela.

LOPPUARVIO

Ville Komsi: ”…(USA:ssa) tasa-arvoinen turvallisuus vaikuttaa enemmän kuin ynnätty kulutus. … Pelastus ei vaadi kulutuskilpailua vaan siitä tinkimistä. …Kiinassa suurin haaste talouden myllertyessä on pitää yllä aiemmin aikaansaatua luottamusta riittävään ja kaikkia koskevaan turvallisuuteen.

Olen pyrkinyt silmäilemään helmikuun 2010 kirjoituksia toisaalta ihmisen turvallisuuden ja toisaalta luonnon säilymisen ja talouden muutoksen kannalta. Miltei kaikki kirjoitukset tarkastelevat uhkia ainakin tausta-ajatuksena ihmisen olemassaolon ja turvallisuuden kannalta. Kirjoitusten mukaan entinen meno ei voi jatkua. Tarvitaan lisää tietoa sekä etenkin muutosta arvoissa ja asenteissa - suhtautumisessa luontoon ja talouteen. Mitään minun mielestäni olennaisesti uutta ja toimivaa ratkaisuehdotusta en löytänyt. Onko sellaista ratkaisua tässä ajassa ja paikassa edes olemassakaan, jonka kaikki voisivat hyväksyä. Päivikki Telenius ei ”ole nähnyt yhtään käytännön toimenpidettä, joka pystyisi hallitusti eli säilyttäen kaikkien edut korjaamaan kokonaisuutta”. Hänen mielestä itse kunkin on oltava omatoiminen ja edistettävä omaa parastaan sekä suotava se muillekin. Pentti Malaska edellyttää: a) vapaita markkinoita, b) ”näkymätöntä kättä” hintojen asettelussa, c) eettistä yrittäjyyttä.

Minä uskon ongelmien poistamiseen ryhtymällä heti oikeansuuntaisiin toimenpiteisiin pienin, mutta nopeasti riittävästi suurentuvin askelin (’lumipalloefektiin’) niin, että luonnon kestokyvyn rajoja ei ylitetä ts. luonnon puhdistuskyvyn ylittävä saastuttaminen ja luonnonvarojen uusiutumiskyvyn ylittyvä käyttö lopetetaan, eikä velkoja siirretä tulevien sukupolvien maksettaviksi ja väkivalta pidetään kurissa. Näin ollen ainakin joitakin askeleita on otettava toiseen suuntaan kuin tähän mennessä. On löydettävä uusia ratkaisuja - innovaatioita. Tässä näen ketteryydestään tunnettujen suomalaisten yritysten mahdollisuuden. Saavutetuista eduista kiinnipitäminen ei yksin riitä. Näin yleisellä tasolla tästä tuskin ollaan eri mieltä, mutta siihen yksimielisyys ilmeisesti loppuukin. Kirjoituksista päätellen erimieltä ollaan ainakin painotuksissa esim. julkisen ja yksityisen sektorin työnjaosta (mm. Kati Peltola, Pentti Malaska, Matti Linnavuori).

Siksi jätän tarvittavien toimenpiteiden selvittämisen niille, jotka pystyvät vaikuttamaan päätöksentekoon ja toimintaan. Toivon heidän saavan muilta parempia neuvoja ja yksityiskohtaisia ohjeita valmistellessaan kussakin tilanteessa etenkin suuria ja kauaskantoisia päätöksiä. Minä en siihen tässä tiivistelmässä pysty. En usko nopeaan totaaliseen muutokseen ja vallankumoukseen. Tosin järjestelmien luhistumisen ja luonnon kestokyvyn ylityksen jälkeen vallankumouksen tekeminenkin olisi myöhäistä. Ei olisi enää tekijöitä. Elinkelpoisen paikankin löytäminen avaruudesta, jossa voitaisiin aloittaa puhtaalta pöydältä, saattaa olla minun ja lastenlastenikin ikäluokkien elinaikana toiveajattelua.

Helmikuun viimeisissä kirjoituksissa Voitto Aaltonen näkee ihmisen perimmäisen tavoitteen olevan ”kasvaa henkisesti todellista vapautta kohti” jalostamalla eläinihminen todelliseksi ihmiseksi (Veikko Salovaara). Käsitykseni mukaan se edellyttää ihmisen evoluutioon vaikuttamista tai ainakin evoluution nopeuttamista ja elintilan säilyttämistä – ehkä loputtomiin. Mahdotonta se ei ole. Pentti Malaska näkee taloudellisen säätelyjärjestelmän välttämättömäksi yhteiskunnan ylläpidossa. Voitto Aaltosen mielestä olisi ”hyvä tarkastella eri talousjärjestelmien paremmuutta siltä kannalta, että edistääkö tai estääkö se kansalaisten henkistä kasvamista niin tiedollisesti kuin henkisestikin?” En minäkään pyrkisi täydelliseen tasa-arvoon ainakaan ihmisten henkisessä kasvussa. Jokaisen pitäisi saada mahdollisuus kehittää potentiaalisia mahdollisuuksiaan mahdollisimman monipuolisesti. Se on kansan ja ihmiskunnankin selviytymismahdollisuus.

Käsiteltyjä aiheita (helmikuun 2010 ensimmäinen kirjoittaja lihavoitu tai ensimmäinen kommentoija kurssivoitu):

Ilmaston muutos sekä maaperän ja vesien pilaantuminen

- Länsimaisen ja itämaisen tavoitearvot (Voitto Aaltonen 2.2. Ville Komsille, Sauli Rouhiainen, Juha Nurmela, Chris Kylander ja Lauri Ali-Mattila 3.2., Juha Tenhunen 7.2. ja aikaisemmin Kari Silfverberg)

- Ilmastomallien totuusarvosta (Juha Nurmela ja Riitta Wahlström 6.2., Pentti Malaska 7.2. ja Lauri Ali-Mattila 8.2.)

- Keskiajan lämpökausi –kehitystäkö? (Juhani Tenhunen, Pentti Malaska, Voitto Aaltonen, Matti Linnavuori, Kaisa Kauppinen, Reino Lampinen, Chris Kylander ja Juha Nurmela 7.2. sekä Pasi Pulkkinen 8.2.)

- IPCC – huuhaatako? (Matti Linnavuori, Arto Salmela ja Perrels Adriaan 8.2. sekä Pentti Malaska ja Chris Kylander 9.2.)

- Huuhaata omasta takaa (Tapani Launis ja Pentti Malaska 9.2.)

- Kööpenhaminan jälkeen (Veikko Salovaara 1.2., aikaisemmin Kari Silfverberg ja Chris Kylander 19.2.)

- Elämän monimuotoisuus (Veikko Salovaara 12.2.)

- Matokulttuuri (Mattikoo Mäkinen 31.1. Veikko Salovaaralle, Chris Kylander, Juhani Tenhunen ja Pentti Malaska 1.2.)

- Suokaasun talteenotto Suomessa hyllyllä jo 25 vuotta! (Juhani Tenhunen, Päivikki Telenius ja Tapani Launis 9.2.)

Väestön kasvu ja väkivalta sekä talousjärjestelmien muutokset

- Ekovihreiden väestöseminaari (Ville Komsi 28.1. ja 1.2.)

- Talousjärjestelmä – ahneusjärjestelmä! (Veikko Salovaara 8.2., Mattikoo Mäkinen, Matti Hyryläinen, Voitto Aaltonen, Päivikki Telenius, Matti Louekoski ja Pasi Pulkkinen 10.2., Chris Kylander 11.2. Matti Linnavuori 12.2., Unto Vaaskuu 20.2., Kati Peltola 22.2. ja Pentti Malaska 25.2.)

Muita aiheita

- Dystopia keskuudessamme (Auvo Sarmanto 14.2., Chris Kylander ja Voitto Aaltonen 15.2. sekä Pentti Malaska 16.2.)

- Ydinasioita (Timo Lahtela, Voitto Aaltonen ja Chris Kylander 23.2.)

- Kulttuuri – sivistys (Mattikoo Mäkinen 1.2., Pentti Malaska 2.2. sekä Sauli Rouhiainen ja Arto Salmela 3.2.)

- Energy scavenging (Pentti Malaska ja Voitto Aaltonen 5.2. sekä Hazel Salminen 6.2.)

- Katajannokan kauhistus (Mattikoo Mäkinen 15.2.)

- Jälki-istuntoa 2 v (Timo Lahtela 19.2.)

- KOPpi kolisee (Timo Lahtela 1.2. vastaa Kalle Mikkolalle)

- ECOFIN (Sari Vaittinen ja Timo Lahtela 18.2.)

- Urheilubrändien eettisyys (Timo Lahtela 16.2.)

- Huru-ukot ja Hyry-sisu. (Unto Vaskuu 7.2.)

- Yhteistyöhön (Timo Lahtela ja Chris Kylander 24.2.)

- Viikonloppua ’Hesarittain’ (Timo Lahtela ja Kati Peltola 22.2.)

Helmikuussa 2010 kirjoitettiin 23 aiheesta kaikkiaan 99 kirjoitusta eli keskimäärin 3-4 kirjoitusta/päivä. Kirjoittajat on lueteltu yllä aiheittain.