tiistaina, kesäkuuta 11, 2013

Läntisen kulttuurin ja talouden tulevaisuus, keskustelua



Läntisen talouden ja kulttuurin tulevaisuus, alustajina talouden ja kulttuurin asiantuntijat, juontaja HH, Arto kirjoittaa selkeyttävän tekstin
 



selkiintymisestä en tiedä,mutta kuvailua kumminkin
arto 


Kiina oli vielä noin v 1400 johtava maa maailmassa keksintöineen ja kulttuureineen. Sitten alkoi "pimeän " keskiajan jälkeen Euroopan nousu, aluksi etelässä: Espanja. Portugali, Pohjois-Italia. Nousu siirtyi ylemmäs Hollantiin ja erityisesti Britanniaan. Jälkimmäinen valtio loi/valtasi tukikohtia ympäri maailmaa, jopa alisti Kiinankin. Siirtomaista tuotiin elintarvikkeita ja raaka-aineita. Tietysti saatiin myös teknillis-kultturellisia ideoita, mutta pääasiallisesti niitä vietiin:
- teknologiaa
- tieteellistä tietoa
- uskontoa (lopetettiin Amerikasta alkuperäisuskonnot)
- taiteita (vuorovaikutus oli tosin joskus kaksisuuntaistakin)
Euroopan asema säilyi vahvana Britanniajohtoisen teknillisen kehityksen ansiosta ja jopa vahvistuikin 1800-luvulla, jolloin jo kaikki suuret Keski- Euroopan tulivat mukaan siirtomaiden käyttöön.

Euroopan hegemonia murtui usessa vallatuissa maissa, ennen kaikkea Pohjois-Amerikassa, jossa siirtolaiset ottivat vallan. Itse asiassa nämä liittyivät läntiseen johtavaan teknillis-kultturelliseen alueeseen ja johtoasemakin siirtyi Britanniasta USA:han.

Euroopan hegemonia on vieläkin vahva, mutta vaimentumassa. Ensimmäisenä irtautui Japani, joka omaksui läntisen teknologian 1900-luvun alkupuolella. Toisen maailmansodan seurauksena myös kultuuriset vaikutukset lisääntyivät ja maasta tuli normaali lännen osa, vaikka oma kulttuuri uskontoineen säilyi vahvana.

Kiinan poliittinen muutos talouden painotukseen ja teknologian kehittämiseen oli merkittävin muutos, maa alkoi kulkea Japanin viitoittamaa tietä. Nykyisin valtaosa ns. kehitysmaista on siirtynyt käyttämään parasta teknologiaa osin omin ponnistuksin, osin lännen yritysten avulla. Ns. Länsi on tullut uuteen tilanteeseen noin 500 vuoden jälkeen, sen ehdoton poliittis-teknologinen johtoasema on murtumassa ja muutos on osin arvaamaton ja mahdollisesti melko nopea.

Erilaisia skenaarioita
1. Kaukoitä lännettyy: vaikka Kiina on paljon Japania isompi, on paljon merkkejä lännen arvojen nousemisesta sekä Kiinassa että muualla Kaukoidässä. Talouden ja tekniikan opit ovat täältä, muslimit ovat ongelma (kuten Intiassakin), molemmin suuntainen matkailu kehittyy. Ympäristöongelmat ovat suuria Kiinassa, niiden ratkaisu tuo maata lännen vastuutuntoisempaan leiriin. Intiassa lännen perinteet ovat monissa asioissa selvemmät ja länsivastaisuus on vähäistä. Lännen korkeakulttuuri valtaa idän, joka tuo siihen arvokkaita lisäpiirteitä.
2. Kaukoitä nopeasti ja vanhat orjuutuksen tunteet saavat vallan: Kiina tulee Kaukoidän johtajaksi ja pelaa omilla säännöillään lännen kaupassa (kuten joiltakin osin nytkin, esim. valuuttakurssit). Eteläinen Afrikka kääntyy Kiinan leiriin. Varsinaisia sotia ei synny, mutta idän ja lännen välillä on erilaisia konflikteja, mikä vaikeuttaa lännen elämää ja heikentää elintasoa. Itä luo uuden taidekulttuurin alueen eri maiden perinteisten kulttuurien pohjalta.
3. Kaukoitä vahvistuu, mutta eriytyy ja osin kriisiytyy: Kiinan suhteet Venäjään, Japaniin ja Intiaan heikentyvät, kun jälkimmäiset maat eivät hyväksy Kiinan johtoasemaa. Tilanne on kuitenkin labiili siten, etteivät kolme muuta maata toimi yhdessä, vaan välillä Kiinankin kanssa. Lännen vaikutusvalta jatkuu, mutta entistä selvemmin USA-johtoisena, joka on saman valtameren piirissä. Uskontojen voima säilyy ja synnyttää erilaisia ristiriitoja.
Tässä ei ollut mahdollista käsitellä Lähi-itää, mutta liuskeöljy ja -kaasu heikentänevät niin paljon alueen vaikutusvaltaa, ettei sen varaan syntynyt omaa skenaariota. Tietysti 2 ja 3 skenaariot tuovat alueen peliin mukaan.


....................


Kommentti teeman läntisen kulttuurin ja talouden tulevaisuus

Komppaan Artoa kun tiivistän lännen ylivoiman alkaneen 1500 luvulla ja 1700 luvulle tultaessa sillä täysi hegemonia jolloin rationalismi, humanismi, luonnontieteet ja protestanttinen työetiikka ja mitä leimoja annettu onkin, ohitti monoliittiset  Kiinan, Intian ja arabien sivilisaatiot. Yhtenä syynä on pidetty kaupunkivaltioiden luovaa kilpailua ja kehittymistä sekulaareiksi kansallisvaltioiksi (Westfalenilainen valtio), jolloin demokratia mobilisoi kansakunnan voimavarat (mm.Nial Ferguson). Yhtenä syynä on myös pidetty ympäristöolosuhteita, mm. Kiinassa oli lähes väestön täystuho 1600 luvulla ruton vuoksi (Pekka Kuusi taisi tästäkin kirjoittaa).
Kolmas syy voi olla se, että sivilisaatiot/kulttuurit näyttävät hajoavan omia aikojaan, tai juuri sen vuoksi. Kulttuurit nousevat – kukoistavat – kuolevat ikään kuin niiden aika olisi predestinoitu (etruskeilla se oli 800 vuotta. Monet tutkijat kuten Toynbee, Spengler, Ibn Khaldun ym.jakavat tällaisen orgaanisen käsityksen sivilisaatioista). Olisi mielenkiintoista määritellään se piste aikajanalla missä lännen sivilasaatio/kulttuuri on ja tutkailla mitä lännen jäljellä oleva tulevaisuus tuo tullessaan. Mielestäni tämä olisi mielenkiintoinen ja harvemmin meillä esiin tuotu näkökulma aiheeseemme. Skenaarioitahan löytyy pilvin pimein ihan oikeiltakin tutkijoilta. Mutta mistä pääluennoitsija, joku filosofi?
Talous on aivan liian kapea selitys lännen oletetulle tuholle. Lainaan luovasti Huntingtonia kun sanon että kansakunnalla on oltava kulttuurinen ydin, mitä se sitten onkin, arvot. Ei riitä että määritellään itsemme, esim Suomen poliittisesti kuten että kuulumme länsimaiseen kulttuuriin kun kuulumme EU:öön, Tai että länsi häviää kun Kiinan talous ajaa ohi. 

Hannu Kalajoki
tutuhesa, nyt kesälaitumella

....................

harmi, ettet päässyt mukaan (Tutuhesa-lounaalle)
teema on tärkeä ja historipuolikin voisi olla alkuna, mutta vain 25%
Skenaariot eivät ole vahvin puoleni, mutta ehkä esim Osmo voisi hyötyä alkeistani
arto

....................

Voisiko Eurooppa oppia historiasta, lue NYT-artikkeli 

Matti

3 kommenttia:

Timo Hämäläinen kirjoitti...

Pitrim Sorokin teki 1930-luvulla mahtavan synteesin sivilisaatioiden kehityksestä sykliteoriaan perustuen. Se julkaistiin Suomessakin v. 1952 nimellä Aikamme kriisi. Kirjassaan Sorokin asetti länsimaisen kulttuurin jo tuolloin rappiovaiheeseen. Mielenkiintoista on se, että Sorokinin tälle vaiheelle antamat tuntomerkit ovat havaittavissa nyky-yhteiskunnissakin - ainoastaan paljon vahvempina kuin Sorokinin kirjan ilmestymisen aikoina! Seuraava kehitysvaihe Sorokinin sykliteoriassa oli muistaakseni henkisemmän kehityksen vaihe.

Timo Hämäläinen kirjoitti...

Pitrim Sorokin teki 1930-luvulla mahtavan synteesin sivilisaatioiden kehityksestä sykliteoriaan perustuen. Se julkaistiin Suomessakin v. 1952 nimellä Aikamme kriisi. Kirjassaan Sorokin asetti länsimaisen kulttuurin jo tuolloin rappiovaiheeseen. Mielenkiintoista on se, että Sorokinin tälle vaiheelle antamat tuntomerkit ovat havaittavissa nyky-yhteiskunnissakin - ainoastaan paljon vahvempina kuin Sorokinin kirjan ilmestymisen aikoina! Seuraava kehitysvaihe Sorokinin sykliteoriassa oli muistaakseni henkisemmän kehityksen vaihe.

Timo Hämäläinen kirjoitti...

Pitrim Sorokin, Harvardin sosiologian proffa, julkaisi mahtavan synteesin sivilisaatioiden sykleistä 1930-luvulla. Se käännettiin 1952 suomeksi nimellä Aikamme kriisi. Kirjassaan Sorokin asetti sen hetkisen länsimaisen kulttuurin rappion vaiheeseen. Mielenkiintoiseksi Sorokinin kirjan tekee se, että hänen kulttuurin rappiovaiheelle antamat tunnusmerkit ovat sotien jälkeen vain vahvistuneet pitkälle kehittyneissä teollisuusmaissa! Muistaakseni seuraava vaihe Sorokinin teoriassa oli henkisen kehityksen vahvistuminen.